Avoimuus torjuu korruptiota

Parhaiten korruptiota torjutaan huolehtimalla kaiken toiminnan läpinäkyvyydestä sekä sidonnaisuuksien huolellisesta ilmoittamisesta. Lainsäädäntökin antaa hyvät puitteet korruption torjumiselle.

Erityisasiantuntija Juuso Oilinki oikeusministeriöstä sanoo, että sote- ja maakuntauudistus tulee vaikuttamaan merkittävästi päätöksentekorakenteisiin paikallistasolla.

– On kuitenkin vielä liian aikaista sanoa, nouseeko vai laskeeko korruption riski. On mahdollista, että väärinkäytökset lisääntyvät, mutta ei se toki mikään itsestäänselvyys ole. Jotkut pelot voivat aiheutua vain siitä, että kokonaisuutta on vaikea hahmottaa.

Oilinki huomauttaa, että uudessa sotemallissa yritysten ja julkisten tahojen yhteistyö toimisi aivan eri tavalla kuin mistä on kokemusta tähän mennessä.

– Nykyisinhän kunnat tekevät yhteistyötä yritysten kanssa yleensä kilpailutusten kautta, jossa vain yksi tai muutama yritys voi voittaa. Yritys- tai kuntapäättäjällä voi olla kiusaus edistää oman tai lähipiirin yrityksen menestymistä keinoilla, jotka eivät kestä päivänvaloa. Uudistuksen jälkeen kaikki tietyt edellytykset täyttävät yritykset ja yhteisöt voisivat vain ilmoittautua sotepalveluntuottajiksi.

Juuso Oilingin mukaan suomalainen korruptio nykyään on usein juuri suhteiden epäasiallista hyväksikäyttöä, palvelujen antamista puolin ja toisin sekä toimivallan väärinkäyttöä. Parhaiten korruptiota ehkäistäisiin toiminnan mahdollisimman suurella avoimuudella ja läpinäkyvyydellä, korruptiotietoisuuden lisäämisellä sekä sidonnaisuuksien rekisteröimisellä.

– Korruptiontorjunnassa ollaan oikeilla jäljillä, kun julkisella silmällä voidaan tarkastella toimintaa mahdollisimman tarkkaan. Niinpä päätöksenteossa ja viranomaistoiminnassa julkisuus pitäisi varmistaa kaikin keinoin ja olisi myös huolehdittava siitä, että valvonta olisi todellista eikä vain paperilla, Oilinki sanoo.

Lainsäädäntö turvaa läpinäkyvyyttä

Lainsäädäntöneuvos Mervi Kuittinen osallistuu maakuntalainsäädännön valmisteluun valtionvarainministeriössä. Hän on työvapaalla toimestaan Kuntaliiton johtavana lakimiehenä. Kuittinen sanoo, että maakunta- ja soteuudistuksen lakeja säädettäessä yksi tavoite on turvata läpinäkyvyyttä.

– On aivan olennaista, että kuntalaiset ja esimerkiksi media pystyvät valvomaan sellaista yhtiöitettävää toimintaa, jota rahoitetaan julkisin varoin. Lainsäädäntö tuo ylipäänsäkin hyvän kehikon myös korruptiontorjunnan näkökulmasta, vaikka mitään lakia ei kirjoitetakaan juuri siitä näkökulmasta.

Kuittisen mukaan soteyhtiöiden toiminnan valvominen mahdollistuu muun muassa sen kautta, että lakiehdotuksen mukaan julkisuuslaki tulee koskemaan myös sotekeskuksia.

– Toisin sanoen siis myös ”Kimalaisten” ja muiden suoran valinnan sotepalveluja tuottavien yritysten on noudatettava lain mukaisen toiminnan osalta julkisuuslakia. Tämän lisäksi yhtiöiden on eriytettävä kirjanpidossaan muun muassa suoran valinnan tuottamiseen annettu julkinen rahoitus ja annettava tiettyjä tilinpäätös- ja verotustietojaan. Esimerkiksi eriytettävien toimintojen tuloslaskelmat lisätietoineen ovat julkisia.

Sidonnaisuudet rekisteriin

Maakunta- ja sotelainsäädännöllä tullaan turvaamaan myös riippumattomuutta.

Mervi Kuittisen mukaan jo tänä vuonna uuden valtuustokauden alkaessa kuntiin tulee kuntalain mukainen  velvoite tietyille luottamushenkilöille ja viranhaltijoille tehdä sidonnaisuusilmoitus. Tiedot laitetaan myös julkiseen tietoverkkoon. Vastaava velvoite koskee aikanaan myös maakunnan tiettyjen toimielinten jäseniä sekä toimialojen johtajia ja esittelijöitä. 

– Edelleen esimerkiksi sotepalveluja tuottavan yhtiön hallituksessa toimivat ja muut johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä  toimivat henkilöt eivät voi toimia samanaikaisesti luottamushenkilöinä maakunnissa.

Kuittinen korostaa, että viime kädessä viranhaltijan ja luottamushenkilön on oleellista tunnistaa esteellisyystilanteet ja toimivaltaan liittyvät asiat itse.

– On luonnollista, että kaikilla ihmisillä on verkostoja, joista voi seurata sidonnaisuuksia. Henkilön on itse tunnistettava sellaiset tilanteet, jotka ovat hyvän hallinnon vastaisia. Toisaalta tässä ei ole sinänsä mitään juuri maakuntauudistukseen liittyvää uutta.

Toimintamallit mietittävä etukäteen

Oilinki painottaa, ettei riitä, että epäkohdat voidaan havaita, vaan olisi myös luotava hyvät ja riittävät ilmoitusjärjestelmät sekä ilmoittajan suojelun varmistaminen.

– Pienellä paikkakunnalla epäkohtiin puuttumisen kynnys voi olla korkea juuri siksi, että kaikki tuntevat toisensa. Puuttumisesta voi olla myös ikäviä seurauksia ilmoittajalle ja hänen lähipiirilleenkin. Siksi tarvitaan etukäteen mietittyjä toimintamalleja epäkohtien raportointiin.

Yksi esimerkki tällaisesta toimintamallista on Helsingissä käyttöön otettu vihjepalvelu, jossa voi ilmoittaa kaupungin työntekijöiden mahdollisista väärinkäytöksistä.

Oilingin mukaan maakunnat voisivat myös harkita julkista väärinkäytöksistä raportointia, jonka yhteydessä kerrottaisiin myös, mihin toimenpiteisiin asian osalta on ryhdytty. Raportoinnin olisi hyvä kattaa myös kuntien ja maakuntien omistamat osakeyhtiöt.

– Sitä voisi verrata vaikkapa yritysten omavalvontaraportointiin, jossa kerrotaan ilmi tulleista vaaratilanteista. ”Väärinkäytösraporteissa” kerrottaisiin tilanteista, joissa vaikkapa päättäjiä on epäilty toimivallan ylityksistä tai esteellisyyksistä sekä siitä, miten epäilyjen kanssa on toimittu.

Joka toinen kuntapäättäjä kohdannut epäeettistä toimintaa

Yli puolet kunnan- ja kaupunginvaltuuston jäsenistä sekä muista kuntapäättäjistä on tehtävissään törmännyt lahjontaan, suhteiden hyödyntämiseen tai muuhun epäeettiseen toimintaan, kertovat maaliskuussa julkaistun kyselytutkimuksen tulokset.

Konsulttiyhtiö EY kysyi helmikuussa kuntasektorin käytäntöjä ja kuntapäättäjien näkemyksiä korruptiosta sekä taloudellisista väärinkäytöksistä. Tulosten mukaan epäeettinen toiminta ei ole Suomessa kunnissa poikkeuksellista.

Kyselyyn vastasi 367 kunnan- tai kaupunginhallituksen jäsentä, kunnan tai kaupungin ylintä virkamiestä ja tarkastuslautakunnan jäsentä. Heistä 58 prosenttia oli törmännyt johonkin epäeettisen toiminnan muotoon. Tavallisimmin mainittiin suhteiden hyväksikäyttö ja toimivallan väärinkäyttö.

Joka kahdeksas kuntapäättäjä koki, että yksityisen sektorin toimijat koettelevat hyvän tavan rajoja kunta-alan edustajille henkilökohtaisia etuuksia. Harvassa kunnassa kuitenkaan on eettistä ohjeistusta ja siihen liittyvää koulutusta tällaisia tilanteita varten.

Vain joka neljäs kuntapäättäjä tiesi, miten kunnalliset yhtiöt koettavat hallita korruptiota ja väärinkäytösten riskejä. Vielä vähemmän oli näkemystä siitä, miten riskejä hallitaan soteuudistuksessa.

EY:n selvitys EY:n verkkosivuilla: Harmaa talous vai kasvava talous? Kuntapäättäjät eettisten haasteiden edessä