Malttia palkkojen yhteensovittamiseen

Hallituksen esityksen mukaan henkilöstö siirtyy maakuntiin liikkeen luovutuksella. Liikkeen luovutuksessa henkilöstö siirtyy toiselle työnantajalle entisillä palvelussuhteen ehdoilla. Palkan yhteensovittaminen perustuu yhdenvertaisuuslainsäädäntöön. Lainsäädäntö koskee kaikkia toimialoja ja sekä työ- että virkasuhteista henkilöstöä.

Tehtäväkohtaiset palkat voivat vaihdella eri työnantajayksiköissä samassa tehtävässä tai saman vaativuustason tehtävissä. Tarve palkkojen yhteensovittamiseen syntyy, kun eri kuntien ja kuntayhtymien sekä valtion eri virastojen palveluksesta siirtyy henkilöstöä saman maakunnan palvelukseen, jolloin palkan taso voi vaihdella samassa tai saman vaativuustason tehtävässä.

Valtakunnallinen tilanne palkkojen harmonisoinnissa

Palkkojen yhteensovittamista on käsitelty valtiovarainministeriön johtamassa työryhmässä alivaltiosihteeri Tuomas Pöystin johdolla. Työryhmä on saanut lisäaikaa toukokuun loppuun saakka.

KT esitti jo aikaisessa vaiheessa sote-ja maakuntauudistuksen valmistelua, että palkkojen yhteensovittamista koskeva kysymys ratkaistaisiin voimaanpanolakiin tulevalla säädöksellä. Tiivistettynä KT:n ehdotus on ollut, että palkat harmonisoitaisiin ns. tehtäväkohtaisten palkkojen mediaanitasoon. Tätä suurempi osa palkkaa olisi ao. henkilön siirtymälisää, joka maksettaisiin henkilölle niin kauan kuin hänen tehtävänsä pysyisi samana.

Tähän ehdotukseen on kuitenkin kohdistunut suurtakin vastustusta muun muassa järjestöjen taholta. Mikäli lakiehdotusta ei myöhemmässäkään vaiheessa uudistusta anneta, palkkojen yhteensovittamista koskeva kysymys pyritään ratkaisemaan osana valtakunnallista neuvotteluprosessia neuvoteltaessa maakuntakonsernin työ- ja virkaehtosopimuksia.

Uudesta sopimusjärjestelmästä neuvotellaan

Tässä vaiheessa ei ole vielä tietoa siitä, millaiset ovat tulevissa maakunnissa sovellettavat työ- ja virkaehtosopimukset, palkkausjärjestelmä tai työn vaativuuden arviointijärjestelmä. Vielä ei myöskään voi kertoa sitä, mitä virka- tai työehtosopimusta ja palkkahinnoittelua sovelletaan valtiosektorilta siirtyviin tehtäviin.

Neuvottelut uudesta sopimusjärjestelmästä on aloitettu. Neuvotteluissa on sovittava, mitkä ovat sopimusalat, ketkä ovat sopimusosapuolia sekä sopimusten sisällöt. Neuvottelut käydään työnantajia edustavan KT:n (1.7.2017 alkaen Kunta- ja maakuntatyönantajat KT) sekä palkansaajajärjestöjen kesken.

Selvää on, että maakuntasektorin työ- ja virkaehtosopimukset (maakuntasektori = maakunta ja sen liikelaitokset) ovat erillään KT:n yrityssektorin sopimuksista (mm. maakuntakonsernin tytäryhteisöt). Harmonisaatio toteutetaan maakunnittain (työnantajittain), mutta myös työehtosopimuksittain. Joten tosiasiallisesti maakunnan ja sen osakeyhtiön henkilöstö työskentelee eri työnantajilla, vaikka ne ovatkin samaa konsernia. Tämäkin vaikuttaa harmonisaatioon.  

Mitä tämä kaikki kenties maksaa?

Kunta-alalta siirtyvien palkkauksen harmonisointitarpeeseen vaikuttaa olennaisesti se, että jokaisessa kunnassa ja kuntayhtymässä on oma tehtävien vaativuusjärjestelmänsä. Kunta-alan palkkatilastot kuvaavat valtakunnallisten työ- ja virkaehtosopimusten vähimmäispalkkoja koskevien palkkahinnoittelukohtien sisällä olevia eri palkkatasoja. Näiden vertailu ei kuitenkaan anna täsmällistä kuvaa palkkojen harmonisointitarpeen laajuudesta tai sen kustannusvaikutuksista, koska yksittäisen palkkahinnoittelukohdan sisällä on tosiasiallisesti usean eri vaativuustason tehtäviä.

Kunta-alalla työmarkkinaosapuolet ovat arvioineet palkkojen yhteensovittamisen kustannusvaikutuksia tiedostaen hyvin edellä mainitut epävarmuustekijät. Kustannukset on voitu arvioida vain nykyisten työ- ja virkaehtosopimusten palkkausmääräysten ja käytettävissä olevien palkkatilastoaineistojen perusteella. Laskelmat on tehty yksilötason palkka-aineistoilla.

Vaikutusarviot on tehty käyttäen laskentateknisenä oletuksena tehtäväkohtaisten palkkojen yhteensovittamista joko mediaanitasoon tai 9. desiilin tasoon. Mediaani tarkoittaa palkkaa, jonka alapuolelle sijoittuu 50 prosenttia ja yläpuolelle 50 prosenttia henkilöstöstä. 9. desiilin yläpuolelle sijoittuu vielä 10 prosenttia henkilöstön palkoista.

Näillä tavoilla laskettuna päädytään kustannusvaikutuksissa haarukkaan, joka kunta-alalta siirtyvän henkilöstön osalta olisi mediaanitavoitetasolla vähintään 75 miljoonaa euroa ja 9. desiilin tavoitetasolla vähintään 700 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaisi keskimäärin 0,7 –6,3 prosentin lisäkustannuksia maakuntien työvoimakustannuksiin.

Laskelmassa 9. desiiliin kustannus on laskettu siten, että esimerkiksi sairaanhoitajan palkka nostettaisiin samassa hinnoittelukohdassa olevaan 9. desiilin palkkaan tehtävän vaativuudesta riippumatta. Samojen hinnoittelutunnusten sisään sijoittuu vaativuudeltaan erilaisia tehtäviä.

Henkilöstöään luovuttavat tahot ja harmonisaatio

Henkilöstöään luovuttavien organisaatioiden ei tule vaikeuttaa omilla päätöksillään valtakunnallisen prosessin toimeenpanoa. Voimassa olevia työ- ja virkaehtosopimusmääräyksiä sekä paikallisia sopimuksia on toki noudatettava.

Henkilöstöään luovuttavissa työnantajayksiköissä on pidättäydyttävä tekemästä tasakorotuksen omaisia harkinnanvaraisia palkankorotuksia, jotka voivat nostaa kustannuksia uusissa maakunnallisissa työnantajayksiköissä.

Luovuttavien työnantajayksiköiden on myötävaikutettava siihen, ettei palkkatasojen vaihtelu maakunnan sisällä suurene entisestään.

Vuosina 2017–2018 on myös ensiarvoisen tärkeää, että kuntatyönantajat noudattavat tehtävän vaativuuden arviointia (TVA) ja niitä tehtäväkohtaisen palkan tasoja, jotka ovat työnantajayksikössä voimassa.

Mikäli yksittäisellä esimiehellä on oikeus sopia työsopimuksella palvelussuhteen ehdoista rekrytoitavan kanssa, on myös varmistettava, että sovittava tai työsopimukseen merkittävä tehtäväkohtainen palkka on linjassa työnantajan noudattaman TVA-tason kanssa.

Maakunnalliset sote-kuntayhtymät – malttia!

Mikäli sellainen työnantajayksikkö, johon on jo integroitu tulevan maakunnan koko sote-henkilöstö, aikoo harmonisoida tehtäväkohtaisten palkkojen eroja jo vuosina 2017–2018, palkkojen yhteensovittamisessa on edettävä erittäin maltillisesti. Tämä siksi, että tällä hetkellä ei tiedetä mihin palkkausjärjestelmään, mihin hinnoittelukohtiin, missä työehtosopimuksissa ja missä työnantajayksikössä palkansaajat työskentelevät vuodesta 2019 alkaen.

Jos esimerkiksi sairaanhoitajista ns. valinnanvapauden piiriin kuuluvissa tehtävissä työskentelevät siirtyvät julkisen konsernin osakeyhtiöön ja ns. erikoissairaanhoidon piirissä olevat hoitajat siirtyvät liikelaitokseen, on kyse kahdella eri työnantajalla ja kahden eri työehtosopimuksen piirissä työskentelevästä sairaanhoitajasta. Kustannusten hallitsemisen näkökulmasta on ensisijaisen tärkeää tietää tarkka yhteensovitettavan ryhmän tavoitepalkkataso, ennen kuin harmonisaatio on turvallista toteuttaa. 

215 000 henkilöä siirtyy maakuntakonserneihin

Vuoden 2019 alussa noin 215 000 henkilöä siirtyy liikkeenluovutusperiaatteella kunnista ja kuntayhtymistä sekä valtiolta 18 maakuntakonsernin palvelukseen. Noin 400 kuntaa ja kuntayhtymää luovuttaa maakuntiin henkilöstöä, jotka toimivat sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä, palo- ja pelastustoimessa, maatalouslomituksessa, ympäristöterveydenhuollossa sekä maakuntien liitoissa.

Valtiolta maakuntiin siirtyy yhteensä noin 6 000 palkansaajaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista, työvoima- ja elinkeinotoimistoista sekä aluehallintovirastoista.