Työsopimuslakiin tuli muutoksia

Pitkäaikaistyötön ja määräaikainen työsopimus

Työsopimuslain uuden pykälän mukaan pitkäaikaistyöttömän kanssa voidaan tehdä määräaikainen työsopimus ilman työsopimuslaissa säädettyjä määräaikaisuuden perusteita edellytyksin, joista on säädetty laissa (TSL 1 luku 3 a §). Tämä koskee henkilöä,joka on työ- ja elinkeinotoimiston ilmoituksen mukaan ollut 12 kuukautta yhtäjaksoisesti työttömänä.

Määräaikaisen sopimuksen enimmäiskesto on yksi vuosi. Sopimuksia voi olla yhteensä enintään kolme vuoden kuluessa ensimmäisen sopimuksen alkamisesta. Jos esimerkiksi puolen vuoden pituinen määräaikainen työsopimus alkaisi 16.1.2017, voisi uuden puolen vuoden pituisen määräaikaisen työsopimuksen tehdä alkavaksi viimeistään 15.1.2018.

Uudella säännöksellä ei poisteta työnantajan velvollisuutta tarjota lisätyötä palveluksessaan oleville osa-aikaisille tai lomautetuille työntekijöille tai takaisinottovelvollisuuden piirissä oleville työntekijöille. Kysymys on siis määräaikaisen työsopimuksen tekemisen edellytyksistä.

Myös työnteon keskeisiä ehtoja koskevaa säännöstä on muutettu (TSL 2 luku 4 §). Kun työnantaja antaa työntekijälle selvityksen työnteon keskeisistä ehdoista, selvityksestä on käytävä ilmi se, että kysymys on määräaikaisesta työsopimuksesta pitkäaikaistyöttömän kanssa siten kuin lakimuutos sen sallii. 

Työsopimuslain 2 luvun 4 § koskee tilanteita, joissa ei ole tehty kirjallista työsopimusta. Silloin kun pitkäaikaistyöttömän kanssa tehdään kirjallinen työsopimus (pääsääntöisesti), työsopimuksen on kirjattava määräaikaisuuden perusteeksi, että ”kyseessä on työsopimuslain 2 luvun 3 a §:ssä tarkoitettu määräaikainen sopimus pitkäaikaistyöttömän kanssa”. 

Kunnallisesta viranhaltijasta annettuun lakiin ei vastaavaa muutosta ole säädetty.

Koeaika piteni kuuteen kuukauteen

Työsopimuslain koeaikaa koskeva säännös on muuttunut. (TSL 1 luku 4 §). Koeajan enimmäispituus on nyt kuusi kuukautta. Aikaisemmin koeaika saattoi olla kuusi kuukautta vain, jos työnantaja järjesti työntekijälle työhön liittyvää koulutusta.
Kuuden kuukauden koeaikaa voidaan käyttää työsopimuksissa, jotka tehdään 1.1.2017 tai sen jälkeen.

Koeaikaa koskevaan säännökseen lisättiin myös mahdollisuus koeajan pidentämiseen, mikäli työntekijä on koeaikana poissa työstä sairauden tai perhevapaan vuoksi. Koeaikaa voidaan näistä syistä pidentää kuukaudella kutakin työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoihin sisältyvää 30 kalenteripäivää kohden.

Koeaikaa voidaan pidentää useammakin kuukaudella, mikäli poissaoloja kertyy useita 30 päivän jaksoja. Myös koeajan pidennysaikaan kohdistuvat poissaolot voidaan ottaa huomioon.

Koeaika ei pitene automaattisesti työntekijän työkyvyttömyys-tai perhevapaajaksojen perusteella. Jos koeajan jatkamisen edellytykset täyttyvät, ja työnantaja haluaa käyttää mahdollisuutta koeajan pidentämiseen, työnantajan tulee ilmoittaa koeajan jatkamisesta työntekijälle ennen kuin koeaika muutoin päättyy.

Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain koeaikaa koskevaa 8 §:ää ei ole vielä muutettu, joten em. muutokset eivät koske viranhaltijoita. Koeajan enimmäispituus on nykyiselläänkin kuusi kuukautta.

Uutta on mahdollisuus rekrytointikokeiluun

Lakiin julkisesta työvoima- ja yrityspalveluista lisättiin mahdollisuus ns. rekrytointikokeiluun ( TSL 4 luku 5 §), jossa työkokeilua voidaan käyttää lyhytkestoisesti soveltuvuuden arvioimiseksi ennen työsopimuksen tekemistä.

Rekrytointikokeilu voi kestää samalla kokeilun järjestäjällä enintään kuukauden. Työ- ja elinkeinotoimisto voi ohjata henkilöasiakkaan työkokeiluun työpaikalle soveltuvuuden arvioimiseksi (rekrytointikokeilu).

Rekrytointikokeiluun ohjaaminen edellyttää, että henkilöasiakas pyytää sitä yhdessä kokeilun järjestäjänä toimivan työnantajan kanssa. Työnantajalla tulisi olla tosiasiallisesti tarjolla työtä, johon työkokeiluun osallistuva voitaisiin palkata, mikäli työnantaja arvioisi työnhakijan sopivaksi kyseessä olevaan työhön ja työyhteisöön. Rekrytointikokeilua koskeva säännös on voimassa vuoden 2018 loppuun.

Rekrytointikokeiluun osallistumisaika vähennetään koeajan enimmäispituudesta, jos kokeilun järjestäjä palkkaa kokeiluun osallistuneen samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin kokeilun jälkeen. (TSL 1 luku 4 §)

Takaisinottovelvollisuusaika lyheni neljään kuukauteen

Taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla irtisanotun työntekijän takaisinottovelvollisuusaika on lyhentynyt neljään kuukauteen 1.1.2017 lukien aikaisemmasta yhdeksästä kuukaudesta. Jos työntekijän työsuhde on jatkunut keskeytymättä työsuhteen päättymiseen mennessä vähintään 12 vuotta, takaisinottoaika on kuitenkin kuusi kuukautta (TSL 6 luku 6 §). Velvoitetyöllistettävää ei kuitenkaan saa pakottaa tehtäviin, joista on samaan aikaan lomautettuna työntekijöitä tai joista on annettu työntekijälle lomautusilmoitus.

Lyhyempiä aikoja sovelletaan työsopimukseen, joka päättyy muutoksen voimaantulon jälkeen. Jos työsopimus on irtisanottu ennen lain voimaantuloa, mutta työsuhde päättyy voimaantulon jälkeen, takaisinottovelvollisuuden kestoaika määräytyy muutetun lain mukaisesti.

Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 46 §:n säännöstä irtisanotun viranhaltijan taksinottamisesta ei ole vielä muutettu. Viranhaltijan takaisinottovelvollisuusaika on edelleen yhdeksän kuukautta virkasuhteen päättymisestä.

Työntarjoamis- velvollisuudesta poikkeaminen

Kunnilla on ollut vuodesta 2014 lähtien mahdollisuus palkata työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluvia henkilöitä työsopimuslain työntarjoamisvelvoitetta koskevien säännösten estämättä (työn tarjoaminen osa-aikaiselle, muun työn tarjoaminen lomautetulle, takaisinottovelvollisuus).

Kunnilla ja kuntayhtymillä on myös mahdollisuus ottaa työpajaan tai vastaavaan valmennusyksikköön julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa tarkoitettuun palkkatuettuun työsuhteeseen ( ja ei työsuhteiseen työkokeiluun) henkilön sellaisiin tehtäviin, joita ei muutoin tehdä työ- tai virkasuhteessa.

Väliaikaisena tullut lakimuutos säännös on vuoden alusta alkaen säädetty pysyväksi säännökseksi (TSL 13 luku 6 §).

Työllistymistä edistävä valmennus tai koulutus

Irtisanotun työntekijän tai viranhaltijan työllistymistä edistävästä valmennuksesta tai koulutuksesta on lisätty säännökset työsopimuslakiin ja viranhaltijalakiin.

Vuoden alussa voimaan tulleiden lakimuutosten mukaan työnantaja on velvollinen tarjoamaan taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla irtisanomalleen työntekijälle/viranhaltijalle tilaisuuden osallistua työnantajan kustantamaan työllistymistä edistävään valmennukseen tai koulutukseen, jos työnantajan palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 henkilöä (viranhaltijoiden osalta ei edellä mainittua henkilömäärärajoitusta ole) ja työntekijä/viranhaltija on ollut ennen palvelussuhteen päättymistä yhdenjaksoisesti vähintään viisi vuotta työnantajan palveluksessa.

Valmennuksen tai koulutuksen on vastattava arvoltaan vähintään työntekijän/viranhaltijan laskennallista palkkaa kuukauden ajalta tai irtisanotun työntekijän/viranhaltija kanssa samassa toimipaikassa työskentelevän henkilöstön keskimääräistä kuukausiansiota siitä riippuen, kumpi on suurempi.

Valmennus tai koulutus on toteutettava irtisanomisajan päättymisen jälkeen kahden kuukauden kuluessa. Painavasta syystä valmennus tai koulutus saadaan toteuttaa myöhemminkin. Valmennuksen tai koulutuksen toteutumisaika tai arvioitu aika on kuitenkin oltava työntekijän/viranhaltijan tiedossa palvelussuhteen päättymishetkellä.

Työnantaja, joka ei ole noudattanut koulutuksesta säädettyä velvollisuuttaan, on velvollinen suorittamaan työntekijälle/viranhaltijalle kertakaikkisena korvauksena koulutuksen tai valmennuksen arvoa vastaavan määrän. Jos valmennuksen tai koulutuksen järjestämisvelvollisuus on laiminlyöty vain osittain, korvausvelvollisuus rajoittuu vastaamaan velvollisuuden laiminlyötyä osuutta.

Koulutusvelvollisuutta ei sovelleta, jos palvelusuhteen irtisanomista edeltänyt, työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain 7 §:ssä tarkoitettu neuvotteluesitys, on annettu ennen lain voimaantuloa.

Kuntien yhteistoimintalain 4 a §:n mukaiseen henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaan on sisällytettävä periaatteet, joiden mukaisesti työnantaja hankkii henkilöstölleen työsopimuslain 7 luvun 13 §:n ja kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 37 b §:n mukaista työllistymistä edistävää valmennusta tai koulutusta. 

Tuloverolain uuden 69 a §:n mukaan valmennuksesta tai koulutuksesta ei synny veronalaista tuloa. Verovapaus ei koske muuta koulutuksen tai valmennuksen sijasta sovittavaa järjestelyä tai koulutuksen/valmennuksen laiminlyönnistä maksettavaa korvausta.  

Mistä voi sopia?

Työnantaja ja työntekijä/viranhaltija voivat sopia, että työnantaja täyttää 1 momentissa tarkoitetun velvollisuutensa kustantamalla työntekijän/viranhaltijan itsensä hankkiman koulutuksen tai valmennuksen kokonaan tai osittain.

Työnantaja ja henkilöstö saavat sopia toisin siitä, mitä koulutuksen arvon määräytymisestä on säädetty. Lisäksi työnantaja ja henkilöstö saavat sopia valmennuksen tai koulutuksen sijasta muustakin järjestelystä, jolla edistetään irtisanottavan työllistymistä.

Työsopimuslain 7 luku 13 § ja 7 luku 14 §
Kunnallisen virajnhaltijalain 37 b § ja 37 c §.