Turvallisuutta voi lisätä ennakoimalla

Tampereen teknillinen yliopisto toteutti kaksivuotisen tutkimushankkeen, jossa kehitettiin joukko keinoja ehkäistä sairaaloiden päivystyksessä ja ensiapupoliklinikoilla työskentelevään henkilökuntaan kohdistuvaa väkivaltaa.

Tutkimuksen mukaan ensiapu- ja päivystysyksiköissä työskentelevistä altistuu työväkivallalle kuukausittain noin viidennes.

– Väkivalta on suurimmalta osaltaan erilaista solvaamista ja sanallista uhkailua sekä fyysistä väkivaltaa kuten tönimistä, raapimista tai puremista, kertoo työsuojelupäällikkö Asta Lehtiö. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiristä, joka oli yksi tutkimukseen osallistuneista sairaanhoitopiireistä.

Lehtiö muistuttaa, että varsinaisten väkivaltatilanteiden lisäksi tapahtuu paljon läheltä piti -tilanteita. Niiden raportoinnilla voidaan ennakoiden parantaa työturvallisuutta ja estää väkivaltatilanteiden syntymistä.

Herättävä projekti

Hämeenlinnassa työturvallisuutta lisäävä projekti otettiin mieluusti vastaan. Lehtiön mukaan projekti herätti miettimään laajemmaltikin työturvallisuutta.

– Meillä on jo pitkään ollut käytössä Haipro -potilasturvallisuusilmoitus, sähköinen työkalu, jonka avulla raportoidaan haittatapahtumia. Nyt sen kautta voi tehdä ilmoituksia myös työturvallisuuteen liittyvistä asioista, Lehtiö kertoo.

Osastonhoitaja Tuija Salonsaari korostaa monia työturvallisuuteen asioita otetun huomioon jo aikaisemminkin, ennen projektia.

– Esimerkiksi ensiavun ulko-ovet on meillä pidetty lukittuna ennenkin, ja oven vieressä päivystävä vartija on voinut reagoida nopeasti vaaratilanteisiin.

Kehitettävää silti löytyi varsinkin siinä,kuinka uhkaavia tilanteita voi ehkäistä ennalta.

– Eniten uhkaavia tilanteita aiheuttavat potilaat, joiden käytös sairauden vuoksi muuttuu vieraassa tilanteessa, kuten psyykkisesti sairastuneet ja muistisairaat henkilöt. Lisäksi erilaisia päihteitä käyttävät potilaat voivat käyttäytyä väkivaltaisesti henkilökuntaa kohtaan.

Myös omaisten käytös voi olla väkivaltaista tai uhkaavaa.

– Aina ei ymmärretä, etteivät omaiset voi olla läsnä kaikissa tilanteissa ja että suuri saattojoukko voi häiritä muita potilaita ja henkilökunnan työskentelyä.

– Usein omaisten on myös vaikea ymmärtää, miksi odottaminen kestää.

Potilaita kun tulee välillä muualtakin kuin ulko-ovesta. Tähän tiedottamiseen on projektin myötä panostettu. Olemme erityisesti tehostaneet ajantasaista ja oikeanlaista tiedottamista, Salonsaari selvittää.

Pienillä yksityiskohdilla on merkitystä

Lehtiö ja Salonsaari toteavat henkilökunnan suhtautuneen myönteisesti ja innostuneesti projektiin ja sen seurauksena tehtyihin uudistuksiin.

– Varsinkin nuoremmat työntekijät pitivät tätä tärkeänä ja luontevana osana sairaalatyöskentelyä. Henkilökuntaa on kuultu ja asioista on osastokokouksissa puhuttu avoimesti. Uudistusten suunnitteluun on myös osallistuttu aktiivisesti, ja turvallisuusasioista keskustellaan säännöllisesti kokouksissa, Salonsaari mainitsee.

Päivystyspoliklinikoille työturvallisuusvastaavat

Projektin seurauksena päivystyspoliklinikalle on nimetty työturvallisuusvastaavat. He kartoittavat turvallisuuteen liittyviä asioita, tekevät huomioita jokapäiväisestä toiminnasta ja ottavat epäkohdat esiin työtovereidensa kanssa keskustellen tai henkilökuntapalavereissa.

Joskus voi olla kyse pienistä yksityiskohdistakin. Esimerkkinä tästä Salonsaari mainitsee työvaatteiden ripustamiseen käytetyt metalliset henkarit, joilla halutessaan pystyy vahingoittamaan toista ihmistä. Ne poistettiin työtiloista.

– Lisäksi olemme muun muassa tarkastaneet ja täsmentäneet perehdytysohjeistusta ja tehostaneet turvallisuuskoulutusta.

– Olemme erityisesti kiinnittäneet huomiota sijaisten perehdyttämiseen ja selkeään ohjeistamiseen. Muilta osastoilta tulevat sijaiset eivät välttämättä ole tottuneet kohtaamaan väkivaltaa, ja siksi heille on tärkeä saada tieto nopeasti.

Sisäinen viestintä toimii

Viestien kulkuun osaston sisällä on niin ikään kiinnitetty aikaisempaa enemmän huomiota. Viranomaiskäyttöön rakennetun sisäisen Virve-verkon käyttöä on entisestään tehostettu, samoin yhteistyötä vartijoiden kanssa on parannettu.

Huomiota on kiinnitetty myös tilajärjestelyihin, kuten sähköovien käyttöön, kalusteiden sijoitteluun tarkoituksenmukaisesti sekä hälyttimien käyttöön.

– Kalusteita on uudelleen sijoitettu niin, että ne eivät estä henkilökunnan nopeaa liikkumista, Salonsaari kertoo. Tekemistä riittää jatkossakin, muun muassa yhteistyössä pelastuslaitoksen työntekijöiden sekä poliisin kanssa.

– Potilaan luovutukseen liittyy joskus hankalia tilanteita, joita varten on hyvä tehdä toimintaohjeet. Poliisin ja sairaalahenkilökunnan välistä yhteistyötä voidaan jatkossa selkeyttää esimerkiksi kirjallisilla ohjeilla.

Lisää selkokielisyyttä ohjeisiin

Lehtiö kertoo ongelmien olevan hyvin samankaltaisia muissakin projektissa mukana olleissa sairaanhoitopiireissä.

– Toki käytännöt vaihtelevat ja esimerkiksi kaikissa sairaanhoitopiireissä ulko-ovia ei pidetä lukittuina. Meillä se on kuitenkin todettu tarpeelliseksi ja toimivaksi.

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin päivystyspoliklinikalla käy päivittäin keskimäärin noin 130 potilasta. Päivystyksessä työskentelee vakituisesti noin 100 eri ammattiryhmiin kuuluvaa työntekijää.

Turvallisen potilashoidon ja henkilöstön työturvallisuuden varmistamiseksi läpi vuorokauden toimivassa päivystysyksikössä on oltava selkeät ja helppokäyttöiset toimintaohjeet.

– Siihen onkin projektin aikana tullut parannusta, Lehtiö sanoo.

Keinoja työväkivallan torjuntaan ja hallintaan

Tampereen teknillisen yliopiston toteuttamassa kaksivuotisessa tutkimushankkeessa olivat mukana Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin lisäksi ensiapu- ja päivystysyksiköt Etelä-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan, Länsi-Pohjan, Päijät-Hämeen ja Satakunnan sairaanhoitopiireistä.

Tutkimushankkeen rahoittivat Työsuojelurahasto, Tampereen teknillinen yliopisto sekä mukana olleet sairaanhoitopiirit.

Tuloksena syntyi keinokokoelma työväkivallan torjuntaan päivystysyksiköissä.

Keinokokoelmaan sisältyy muun muassa osastonhoitajan työn tueksi tarkoitettu tarkistuslista asioista, jotka pitää ottaa huomioon työväkivallan hallinnassa.

Keinokokoelmaan kuuluvat:

• Toimintatavat ja -ohjeet
• Tiedottaminen asiakkaille
• Koulutus ja perehdys
• Turvallisuuskävelyt
• Turvallisuusasioista tiedottaminen henkilöstölle
• Uhka- ja väkivaltatilanteiden raportoinnin aktivointi sekä tilanteiden käsittely
• Omaisten läsnäolon rajoittaminen
• Soittamiskäytäntö uhkaavasti käyttäytyvälle asiakkaalle
• Väkivaltaisuutta koskevat merkinnät potilasasiakirjoihin
• Turvallisuusvastaava tai turvallisuusyhdyshenkilö
• Väkivallan hallinta -ryhmä
• Tarkistuslista uhan ja väkivallan hallintaan

Keinoista voi lukea tarkemmin raportista Keinoja työväkivallan ennaltaehkäisyyn ja hallintaan ensiapu- ja päivystysyksiköissä, joka on luettavissa Tampereen teknillisen yliopiston sivuilla www.tut.fi/csme > Tutkimus