Hyvät johtamiskäytännöt tukevat muutoksessa
Voimaannuttavilla henkilöstökäytännöillä on yhteys työhyvinvointiin, työssä suoriutumiseen ja työpaikkaan sitoutumiseen. Ne vaikuttavat myös organisaation taloudellisiin tuloksiin.
Työterveyslaitoksen tuoreen kyselytutkimuksen mukaan yli kolmannes kuntien työntekijöistä oli kohdannut työssään viimeisen puolen vuoden aikana rakenteellisia muutoksia ja joka viidennen työn sisältö oli muuttunut. Silti kolme neljästä koki työn imua useita kertoja viikossa.
Hyvä lähtökohta muutosten onnistumiselle oli, että yli kolmannes henkilöstöstä suhtautui muutoksiin myönteisesti. Yli kolmannes kuitenkin koki, ettei henkilöstöä huomioida riittävästi muutoksissa.
Kuntien henkilöstöllä on runsaasti osaamista, ylpeyttä ammatistaan ja työn voimavaroja, jotka kannattelevat työhyvinvointia muutostenkin keskellä.
Peräti 92 prosenttia Työterveyslaitoksen kyselyyn vastanneista piti työpaikkansa tavoitteita tärkeinä ja kolme neljästä arvioi saavuttavansa työnsä tavoitteet. 79 prosenttia sanoi olevansa ylpeä työpaikastaan.
Voimaannuttavat henkilöstökäytännöt muutoksen onnistumisessa
Tutkimuksessa todettiin selkeä yhteys voimaannuttavien henkilöstökäytäntöjen sekä työhyvinvoinnin, työssä suoriutumisen ja työpaikkaan sitoutumisen välillä. Voimaannuttavilla henkilöstökäytännöillä tarkoitetaan yksilöä osallistavaa henkilöstöjohtamista; henkilöstö kokee, että heillä on mahdollisuuksia vaikuttaa oman työn tekemiseen, työaikoihin ja työssä kehittymiseen, ja he saavat tietoa työpaikan käytännöistä ja muutoksista.
Voimaannuttavat henkilöstökäytännöt olivat yhteydessä parempaan työn imuun ja työssä suoriutumiseen. Ne ehkäisivät työssä uupumista ja tylsistymistä. Työn imulla tarkoitetaan omistautumisen, mielihyvän ja energisyyden kokemusta eli parasta mahdollista hyvinvointia.
Vahvin voimavara näytti olevan mahdollisuus vaikuttaa oman työn tekemiseen ja kehittymiseen.
Sitoutumiseen vaikutti eniten mahdollisuus saada tietoa työpaikkaa koskevista muutoksista sekä palveleva johtajuus. Esimiehet arvioivat mahdollisuutensa kaikissa edellä mainituissa asioissa hieman paremmiksi kuin henkilöstö, mutta kauttaaltaan kokemukset olivat myönteisen puolella.
Voimaannuttavilla henkilöstökäytännöillä on todettu olevan myös aikaisemmissa tutkimuksissa yhteys sekä työhyvinvointiin että muihin organisaation tuloksiin, myös taloudellisiin tuloksiin.
Muutoksen onnistumiseen vaikuttavat sekä henkilöstökäytännöt että palveleva esimiestyö. Palveleva esimiestyö on henkilöstön hyvinvointia vahvistava voimavara.
Onnistumisen eväät
Tutkimuksen perusteella tutkijat kiinnittivät huomiota viiteen asiaan muutoksessa. Ensimmäinen huomio on, että henkilöstön osaaminen ja työn sujuminen tulee huomioida entistä paremmin. Osallistumalla kaikki voivat kokea muutokset tarpeellisina ja sellaisina, että niihin voi sitoutua.
Toiseksi huomion kohdistaminen työn imun vahvistamiseen ja työpahoinvoinnin ehkäisemiseen kantaa hedelmää, koska työn imun tiedetään olevan yhteydessä parempaan työsuoritukseen ja asiakastyytyväisyyteen, työnantajaan sitoutumiseen ja aloitteellisuuteen työssä.
Kolmanneksi voimaannuttavien henkilöstökäytäntöjen ja ihmislähtöisen esimiestyön samanaikainen edistäminen mahdollistaa henkilöstön innostuksen ja sitoutumisen sekä hyvän työsuorituksen tavoitteiden mukaisesti.
Neljänneksi työn voimavaroja vahvistavien käytäntöjen toteutuminen työn arjessa kannattelee kestävää muutosta, jos muutoksia toimeenpanevat esimiehet ymmärtävät, että henkilöstön kokemukset voivat poiketa heidän omistaan. Myös esimiesten omaan hyvinvointiin tulee panostaa.
Viimeisenä huomiona eri-ikäisten ja koulutettujen työpahoinvointiin kannattaa kiinnittää huomiota, sillä muutoksessa on tärkeää, että nuori ja koulutettu henkilöstö voi hyvin ja sitoutuu työskentelemään kuntasektorilla.
Tutkimus jatkuu
Kyselyyn vastasi yli 10 000 kuntien työntekijää 34 kunnasta. Kyselytutkimus tehtiin Kuntaliiton koordinoiman ARTTU2-ohjelman osaprojektissa Henkilöstö strategisena resurssina. Osaprojektin toteuttavat Työterveyslaitos ja Vaasan yliopisto.
Vaasan yliopisto jatkaa haastatteluja henkilöstöjohtamisen tilan ja kehityksen kartoittamiseksi. Tutkimustuloksia hyödynnetään ja kuntien hyviä henkilöstökäytäntöjä tuodaan esiin yliopistojen yhdessä järjestämissä työpajoissa sekä kuntajohdon, henkilöstöjohdon ja henkilöstöammattilaisten tapaamisissa ja verkostoissa.
Lue lisää
Kuntaliiton uutinen 17.5.2017:
Oman työn tuunaaminen sopeuttaa muutoksiin >>
ARTTU2-tutkimusohjelman julkaisuja Kuntaliiton verkkokaupassa:
7.2.2017