Henkistä ensiapua nopeasti

Uhkaavat ja väkivaltaiset tilanteet ovat valitettavasti arkea monilla työpaikoilla. Helsingin kaupungilla otettiin käyttöön Hetipurku-niminen työpaikan oma henkisen ensiavun malli, jossa on ideana se, että työkaverin avulla hankala tilanne puretaan heti. Mallista on saatu hyvää palautetta.

Helsingin kaupungin työturvallisuuspäällikön Jussi Köntin mukaan viime vuonna tuli tietoon noin 8 000 kaupungin työpaikoilla sattunutta uhka- ja väkivaltatilannetta.

Osa tilanteista oli vakavia ja osa lievempiä. Ilmoitukset uhkaavista ja väkivaltaisista tilanteista ovat vuosittain lisääntyneet sen jälkeen, kun vuonna 2011 niitä varten luotiin oma ilmoitusjärjestelmä.

– Vaikka ilmoitusten lisääntyminen johtuukin todennäköisesti myös siitä, että ilmoitusjärjestelmä on tullut tutuksi, niin on selvää, että tarvitsemme toimintamalleja paitsi näiden tilanteiden ehkäisyyn, myös niiden jälkihuoltoon. Vaikean tilanteen työssä kohdannut henkilö pitäisi mahdollisimman nopeasti saada palautettua niin sanotusti normaalitilaan, ettei asia jää painamaan mieltä.

Kysyntää on nimenomaan kevyelle ja työntekijän kannalta yksinkertaiselle keskustelutuelle.

– Toki traumaattisten tilanteiden jälkeen voi saada jälkihoitoa myös työterveyshuollosta, mutta olemme huomanneet, että kynnys ottaa sinne yhteyttä voi olla varsin korkea. Pahimmassa tapauksessa ihmisiä on joutunut sairaslomalle vaikean tilanteen jälkeen, Köntti sanoo.

Uhkaavia tilanteita aiheuttavat erityisesti oppilaat kouluissa ja potilaat terveyskeskuksissa ja sairaaloissa. Myös esimerkiksi pysäköinninvalvojat sekä asiakaspalvelutyöntekijät vaikkapa sosiaalitoimistoissa ja kirjastoissa voivat altistua väkivallalle tai sen uhalle.

Tieteellinen lähtökohta

Idean henkisen ensiavun toimintamallista toi kaupungille Anna-Maria Teperi, joka työskenteli vuoteen 2014 saakka johtavana työterveyspsykologina ja kehittämispäällikkönä Helsingin kaupungin työterveyskeskuksessa.

Hetipurku-menetelmää ryhdyttiin kehittämään vuonna 2014 opetusviraston vetämässä hankkeessa, jossa oli mukana myös Palmia, taloushallintopalvelut sekä suomenkielinen työväenopisto. Saman vuoden aikana koulutettiin ensimmäiset Hetipurkajat.

Hetipurkajat opettelevat niin sanotun Safer-keskustelumallin, jonka avulla traumaattiseen tilanteeseen joutunutta työtoveria voidaan auttaa. Mallin nimen viisi kirjainta tarkoittavat keskustelun viittä eri vaihetta. Vaiheet seuraavat aivojen toimintaa kriittisen tilanteen jälkeen. Lopuksi käydään läpi, miten tilanteesta pääsee eteenpäin.

Hetipurun läpikäynyt työntekijä ymmärtää, että monet hälyttäviltäkin tuntuvat reaktiot ja oireet ovat normaaleja traumaattisen tilanteen jälkeen. Henkilö pystyy liittämään ikävänkin kokemuksen osaksi omaa todellisuuttaan.

– Hetipurussa on kysymys henkisestä ensiavusta, ”henkisestä laastarista”. Tarvittaessa ikävän tilanteen kohdannut henkilö ohjataan ammattiavun piiriin, Köntti muistuttaa. Ideana mallissa on, että apua työpaikalla
antaa nimenomaan työkaveri, ei esimies.

– Hetipurku on vertaistukea, mutta toki esimieskin on työntekijöiden tukena hankalissa tilanteissa. Esimiehen tehtäviin kuuluu myös ennaltaehkäistä uhka- ja väkivaltatilanteita yhteistyössä työntekijöiden kanssa. Mutta realismia
on, että kun ihmisten kanssa tehdään työtä, niin ei uhkaavia tilanteita voi kokonaan välttääkään, Köntti huomauttaa.

Koulutetaan kouluttajia

Helsingin kaupungilla on tällä hetkellä noin 130 Hetipurkajaa muun muassa opetusvirastossa, palvelukeskuksessa, varhaiskasvatusvirastossa sekä sosiaali- ja terveysvirastossa. Myös kaupungin työsuojelupäälliköt ja -valtuutetut ovat saaneet koulutuksen, jotta he voivat käyttää ja viedä mallia eteenpäin omissa organisaatioissaan, Köntti kertoo.

Viime vuonna hanke eteni jo niin pitkälle, että Työterveyslaitos koulutti yhdeksän henkilöä eri virastoista kouluttamaan uusia Hetipurkajia.

– Nyt meillä on siis omasta takaa myös kouluttajat, jotka vievät mallia eteenpäin työpaikoilla. Mikäli saamme edelleen hyviä kokemuksia ja tuloksia, niin mallia on tarkoitus laajentaa kaikille kaupungin työpaikoille, joissa tällaiselle henkiselle ensiavulle on tarvetta – kaikkialla ei onneksi uhka- ja väkivaltatilanteita ole.

Osa altistuu työssään väkivallalle ja epäasialliselle kohtelulle

Kunta-alan työoloja on selvitetty muuan muassa joulukuussa julkistetussa Julkisen alan työhyvinvointi -tutkimuksessa 2016, jonka toteutti Keva yhteistyössä Työturvallisuuskeskuksen kuntaryhmän kanssa.

Tutkimuksessa työntekijöiltä kysyttiin, miten he altistuvat työssään väkivallalle tai epäasialliselle kohtelulle. Suurin osa (71 %) kunta-alan henkilöstöstä vastasi, ettei kertaakaan kuluneen 12 kuukauden aikana.

Reilu neljännes kuitenkin vastasi kysymykseen myöntävästi. Yleisintä väkivallalle altistuminen on terveysalalla, jossa joka kolmas ja sosiaalialalla, jossa joka viides ilmoitti kokeneensa työssään asiakkaan tai kuntalaisen taholta useita kertoja väkivaltaa tai sen uhkaa.

Tutkimuksista tiedetään, että tavallisimpia asiakkailta tulevan väkivallan muotoja ovat esimerkiksi tavaroiden heitteleminen ja henkinen väkivalta, mutta myös lyöminen ja potkiminen.

Julkisen alan työhyvinvointi 2016 -tutkimus on  luettavissa Kevan nettisivuilta www.keva.fi