Työnantaja sai siirtää viranhaltijan määräajaksi toiseen virkaan
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun mukaan työnantajalla oli oikeus siirtää viranhaltija määräajaksi toiseen virkaan viranhaltijalain 24 § 2 momentin nojalla. Siirto ei edellyttänyt sen osoittamista, että työyhteisöongelmat johtuivat nimenomaan kyseisestä viranhaltijasta.
Kunnan henkilöstö on joko työsopimus- tai virkasuhteessa kuntaan. Työnantajan työnjohto-oikeuteen perustuva oikeus järjestellä tehtäviä on hyvin samankaltainen kummankin osalta.
Työsuhteisilla lähtökohtana on, että työsuhteen olennaisten ehtojen muuttaminen edellyttää sopimista. Työnantajalla voi olla oikeus yksipuolisesti muuttaa työsuhteen ehtoja olennaisesti KVTES I luvun 10 §:n edellytysten täyttyessä joko määräajaksi tai pysyvästi.
Viranhaltijan kohdalla työnantajalla voi olla oikeus kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 23 §:n nojalla muuttaa virantoimitusvelvollisuutta tai 24 §:n perusteella siirtää viranhaltija toiseen virkasuhteeseen ilman viranhaltijan suostumusta.
Työyhteisön toimivuus riittävä peruste siirrolle
Asian oikeudellisessa arvioinnissa Pohjois-Suomen hallinto-oikeus totesi, että viranhaltijalain 24 §:n 2 momentissa tarkoitetun perustellun syyn olemassaoloa arvioitaessa on huomioitava asianomaisen työyhteisön toiminta ja tarpeet.
Virkatehtävien uudelleenjärjestely ei tuomioistuimen mukaan edellytä kenenkään syyllisyyttä. Plastiikkakirurgian yksikön päivittäistoimintojen organisoinnissa ja sujuvuudessa oli ilmennyt ongelmia jo usean vuoden ajan. Työnantajan käsityksen mukaan ongelmat olivat johtuneet K:n kykenemättömyydestä toimia johtajana.
Työnantaja oli pyrkinyt ratkaisemaan johtamisongelman siirtämällä päivittäistoimintojen organisointiin ja johtamiseen liittyviä tehtäviä muille lääkäreille. Tämä ei kuitenkaan onnistunut, sillä K oli työtehtävien jakoa koskevista sopimuksista ja määräyksistä huolimatta edelleen puuttunut leikkausaikojen jakamiseen, mikä oli aiheuttanut toimivuusongelmia sekä ristiriitoja ja hämmennystä työyksikössä.
Työnantajan käsitystä työyhteisön toimivuudesta voitiin pitää riittävänä perusteena siirtää K määräaikaisesti toiseen virkasuhteeseen.
Työnantajalla oli plastiikkakirurgian yksikössä vallinneessa tilanteessa viranhaltijalain 24 §:n 2 momentissa tarkoitettu perusteltu syy siirtää K määräaikaisesti toiseen täyttämättä olleeseen virkasuhteeseen, jotta yksikön toiminta ja työrauha saatiin turvattua.
Uuden viran oltava sopiva siirrettävälle
Perusteluissa tuotiin esiin myös, että hallituksen esityksessä (HE 196/2002) todetaan viranhaltijalain 24 §:n 2 momentin osalta, että viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen edellyttää uuden tehtävän sopivuutta viranhaltijalle. Tämä voi merkitä muun muassa työmatkojen pituuden, asumisjärjestelyjen ja perhesuhteiden huomioon ottamista siirrosta päätettäessä.
Hallituksen esityksen esimerkit uuden virkasuhteen sopivuudesta koskevat lähinnä niitä tilanteita, joissa virantoimituspaikka muuttuu.
Hallinto-oikeus ei katsonut erikoislääkärin virkasuhdetta K:lle sopimattomaksi sillä valituksessa esitetyllä perusteella, että osastonylilääkärin virka on vaativampi ja virkahierarkiassa ylempänä kuin erikoislääkärin virka tai että virkatehtävät muutoin eivät vastaa osastonylilääkärin virkaan kuuluvia tehtäviä.
Korkein hallinto-oikeus totesi päätöksellään (19.9.2016/3921), että hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta.
Palvelutuotannon jatkuvuus on turvattava
Päätös tuo esiin sen, että kuntatyönantajalla voi olla oikeus siirtää viranhaltija toiseen virkaan, jotta työnantaja voi turvata palvelutuotannon jatkuvuuden.
Työyhteisöjen ongelmatilanteita ratkaistaessa on hyvä muistaa myös korkeimman hallinto-oikeuden vuonna 2007 antama päätös, jossa otettiin kantaa työnantajan oikeuteen muuttaa virantoimitusvelvollisuutta viranhaltijalain 23 §:n nojalla (KHO 17.7.2007/1860).
Sosiaali- ja terveyslautakunta sai muuttaa johtavan ylihammaslääkärin virantoimitusvelvollisuutta sillä perusteella, että viranhaltijan voidaan katsoa myötävaikuttaneen huonon työilmapiirin syntymiseen.
Virantoimitusvelvollisuuden muuttaminen ei sisältänyt ratkaisua siitä, että työilmapiiriongelma olisi ollut ainoastaan yksikön johtajana toimineen ylihammaslääkärin aiheuttama.
Virantoimitusvelvollisuutta muutettiin muun muassa siten, että henkilöstöhallinnolliset tehtävät siirrettiin muun hammaslääkärin hoidettavaksi.
Korkeimman hallinto-oikeuden viranhaltijan siirtämistä koskeva päätös 19.9.2016/3921
8.12.2016
Yhteystiedot
