Teen tärkeää työtä

Julkisen alan työhyvinvointi 2016 -tutkimuksen tulokset julkistettiin 9. joulukuuta. Tutkimuksen toteutti Keva yhteistyössä Työturvallisuuskeskuksen kuntaryhmän kanssa, jossa ovat edustettuina KT ja kunta-alan palkansaajajärjestöt. Kunta-alalta tutkimukseen haastateltiin 1 500 henkilöä.

Edellinen vastaava sekä kunta-alan että kirkon alan työoloja ja työhyvinvointia koskeva tutkimus tehtiin vuonna 2014.  Tässä artikkelissa tarkastellaan kunta-alan tuloksia.

Teen merkityksellistä työtä

Tutkimuksessa kysyttiin tällä kertaa myös työn tärkeydestä ja merkityksestä. Miltei kaikki (94 %) kunta-alan haastatelluista pitää nykyistä työtään tärkeänä ja merkityksellisenä.

Haastatelluista myös valtaosa (78 %) tuntee työssään innostusta ja työn iloa. Heidän joukkonsa oli kasvanut jonkin verran verrattuna kahden vuoden takaiseen tutkimukseen.

Valtaosa kokee työkykynsä hyväksi

Kunta-alan haastatelluista 60 % piti työtään henkisesti kuormittavana. Henkisen ja fyysisen kuormittavuuden kokemuksista huolimatta valtaosa haastatelluista koki, että heidän fyysinen ja henkinen työkykynsä on hyvällä tai erinomaisella tasolla.

Fyysisen työkykynsä koki hyväksi lähes neljä viidestä haastatellusta. Näin kokevien osuus on hieman suurempi kuin vuonna 2014. Kokemus fyysisestä työkyvystä on sidoksissa ikään. 55 vuotta täyttäneistä 70 %  koki, että fyysinen työkyky on hyvä.

Henkistä työkykyään piti hyvänä tai erinomaisena valtaosa (83 %) vastaajista.  Tässä on hieman laskua verrattuna kahden vuoden takaiseen tulokseen.

Voimavarat kohdata muutoksia

Omat voimavarat kohdata muutoksia ja uusia haasteita koetaan tutkimuksen mukaan verrattain hyviksi. Näkemykset vaihtelivat eri ikäryhmissä. 18–29 -vuotiaista lähes kaikki kokivat voimavaransa hyviksi, ja yli 45-vuotiaista näin koki kolme neljästä.

Tutkimuksessa kysyttiin myös arvioita siitä, mihin suuntaan oman työyhteisön työhyvinvointi oli koettu kehittyvän 12 viimeisen kuukauden aikana. Haastatelluista vajaa puolet (42 %) arvioi sen kehittyneen parempaan suuntaan. Toisaalta joka viides arvioi kehityksen suunnan kielteiseksi.

Erityisesti osa terveysalan työntekijöistä kokee huolta oman työyhteisönsä työhyvinvoinnista. Tämä huoli ei kuitenkaan heijastunut arvioihin omasta työkyvystä, joka tutkimuksen mukaan koetaan varsin hyväksi.

Työyhteisöt kehittävät toimintaansa aiempaa enemmän

Haastatelluista kaksi kolmesta (63 %) oli sitä mieltä, että heidän työyhteisönsä kehittää toimintatapojaan työn sujuvuuden parantamiseksi. Myönteistä on, että tämä oli viisi 5 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2014.

Muutokseen sopeutumista tukee, että esimies käsittelee työhön liittyviä muutoksia yhdessä henkilöstön kanssa.

Useimmat ovat tyytyväisiä esimieheen

Kunta-alan haastatelluista työntekijäistä kaksi kolmesta oli tyytyväinen esimiehensä johtamistapaan ja koki esimiehensä toiminnan puolueettomaksi ja oikeudenmukaiseksi. Kaksi kolmesta koki, että työyhteisön työt on organisoitu hyvin. Kuntien henkilöstöstä noin puolet koki saavansa esimieheltään palautetta siitä, miten on onnistunut työssään.

Osa altistuu työssään väkivallalle ja epäsialliselle kohtelulle

Tutkimuksessa kysyttiin myös, oletko kohdannut työssäsi asiakkaan taholta tullutta väkivaltaa tai sen uhkaa viimeisen 12 kuukauden aikana. Suurin osa (71 %) henkilöstöstä vastasi, ettei kertaakaan. Terveysalalla joka kolmas ja sosiaalialalla joka viides ilmoitti altistuneensa väkivallalle useita kertoja viimeisen vuoden aikana.

Terveysalalla koettiin myös eniten epäasiallista kohtelua tai kiusaamista työtovereiden tai esimiesten taholta.

Tukea työssä jatkamiseen

Suurin osa (71%) kunta-alan henkilöstöstä ilmoitti, että tietää saavansa tukea työnantajaltaan ja työterveyshuollolta, jos työkyky on vaarassa alentua.

55 vuotta täyttäneiltä kysyttiin arvioita, miten he kokevat työnantajan suhtautuvan työssä jatkamiseen yli eläkeiän. Kaksi kolmesta piti työnantajan suhtautumista myönteisenä.

Julkisen alan työhyvinvointi 2016 –tutkimus luettavissa www.keva.fi