Suomen työmarkkinamalli murroksessa

Linjaukseen vaikutti vahvasti EK:n päätös luopua keskitetyistä palkkaratkaisuista.

Maan hallitukselle työmarkkinajärjestöt täsmensivät vielä, että tulevilla työmarkkinaratkaisuilla tuetaan kansainväliselle kilpailulle alttiiden alojen kilpailukykyä, pitkäjänteisesti työllisyyttä, tuottavuuden kehitystä sekä julkisen talouden tasapainoa.

Niin sanotun Suomen mallin valmistelun pitäisi alkaa heti sen jälkeen, kun kilpailukykysopimus tulee voimaan. Valmistelussa otettaisiin tarkemmin kantaa palkansaajien ja työnantajien näkökulmista sopimusalan ja sen kehityksen kannalta tärkeisiin kysymyksiin. Valtakunnansovittelijan tulisi sovittelutoimessa tukea näitä periaatteita.

Useiden vuosien keskitettyjen työmarkkinaratkaisujen jälkeen nyt ollaan tavoittelemassa mallia, jolle on haettu vertailua lähinnä Ruotsista. Siinä sopimusten palkankorotuskaton ja kustannusvaikutuksen pitäisi määräytyä pitkälti avoimessa kansainvälisessä kilpailussa olevien alojen kautta.

Tällä hetkellä ei ole olemassa mitään yhteisesti hyväksyttyä uutta työmarkkinamallia. Lähinnä vientiteollisuuden työnantaja- ja palkansaajaliitot, jotka aloittavat ensimmäisenä syksyllä 2017 liittokohtaiset neuvottelut, ovat keskinäisessä valmistelussa.

Avoinna olevia kysymyksiä on huomattavasti enemmän kuin vastauksia. Voidaan esimerkiksi kysyä, mihin tietopohjaan ja tilannekuvaan palkankorotuksen kustannusvaikutuksen taso perustuu, mitä kaikkea kustannusvaikutukseen sisältyy ja millaisella prosessilla neuvotteluihin mennään?

Nyt tarvitaan yli toimialojen menevää vuoropuhelua uudesta työmarkkinamallista. Muuten on vaikea nähdä, että esimerkiksi kunta-ala Suomen suurimpana sopimusalana voisi sitoutua siihen.

On varauduttava myös siihen, että syksyn 2017 neuvottelut käydään perinteisenä liittokierroksena, jos yhteistä näkemystä Suomen mallista ei saada aikaan.

Toivotan Kuntatyönantajan lukijoille Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta!