Ohjeita vuosiloman antamiseen
Miten työpäivät kuluttavat vuosilomapäiviä? Miten työaikajärjestelyt vaikuttavat vuosiloman antamiseen? Miten työpäivät kuluttavat vuosilomaa, kun työviikko on viisipäiväinen tai kun työpäiviä voivat olla kaikki kalenteripäivät?
Kunta-alalla kuukausipalkkaisten vuosiloma määräytyy kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) mukaan. Lisäksi muun muassa teknisten sopimuksessa on vuosilomasta täydentäviä erityismääräyksiä.
Vuosiloma on aikaa, jona työntekijä on vapautettu työn tekemisvelvoitteestaan ja viranhaltijan virantoimitusvelvollisuus on keskeytynyt.
Vuosiloma annetaan tietyksi kalenteriajaksi, johon vaikuttaa vuosilomapäivien määrän lisäksi se, miten töiden ja työaikojen järjestelyt voidaan toteuttaa ja miten toisaalta palkansaajien toiveet loman ajankohdasta voidaan ottaa huomioon.
Vuosiloma annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana, mutta työnantajan mahdollisuutta määrätä loman ajankohta ja jakaa loma osiin on rajoitettu KVTES:n vuosilomamääräyksissä (KVTES IV luku, 7 §).
Työnantaja ja palkansaajat voivat kuitenkin sopia varsin vapaasti keskenään loma-ajankohdista sekä loman pitämisestä useassa osassa (KVTES IV luku, 8 §). Jollei loman pitämisestä sovita muuta, työnantajan on annettava vähintään 20 vuosilomapäivää tai vähintään 65 % lomasta kesälomana lomakaudella 2.5.–30.9.
Kausiluonteisessa työssä kesäloman voi antaa myös lomakauden ulkopuolella, kunhan se annetaan 31.12. mennessä.
Vähintään 25 vuosilomapäivän pituisesta lomasta annetaan viisi vuosilomapäivää talvilomana lomakauden ulkopuolella viimeistään seuraavan lomakauden alkuun mennessä (1.10.–30.4.), ellei sovita muusta järjestelystä.
Työnantaja voi siis määrätä pidettäväksi 38 vuosilomapäivän pituisesta lomasta kesälomana 33 päivää ja talvilomana viisi päivää.
Erityisesti silloin, kun työnantaja ja palkansaaja sopivat, että lomasta osa jää säästövapaaksi, säästettävien päivien määrän lisäksi on tarkoituksenmukaista sopia samalla säästövapaiden antamisen ajankohdasta (KVTES IV luku, 12 §).
Vuosiloma on vapaa-aikaa
Vuosilomapäivä on kokonaan vapaa kalenteripäivä. Vuosiloma ei voi alkaa eikä päättyä kesken kalenteripäivän. Yövuoro kuluttaa kaksi vuosilomapäivää, koska se osuu kahden kalenteripäivän ajalle.
Vuorokauden vaihtumisesta on myös poikkeusmääräyksiä, kuten esimerkiksi TS:n palo- ja pelastuslaitoksia ja keskeytymätöntä kolmivuorotyötä koskevissa määräyksissä.
Vuosilomapäivien määrä vaikuttaa loman pituuteen
Ansaittujen vuosilomapäivien lukumäärä riippuu täysien lomanmääräytymiskuukausien lukumäärästä sekä työkokemuslisään oikeuttavan palvelusajan ja palvelussuhteen pituudesta. Täysi määrä vuosilomapäiviä on vähintään 23 ja enintään 38 vuosilomapäivää vuodessa (KVTES IV luku, 3–5 §).
Kaikissa työaikamuodoissa sekä täyttä työaikaa tekevät että osa-aikaiset ansaitsevat saman määrän vuosilomapäiviä, jos he ansaitsevat lomaa saman ansaintasäännön mukaan yhtä monelta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.
Työajan muuttuminen kesken lomanmääräytymisvuoden ei vaikuta jo ansaittujen vuosilomapäivien määrään eikä vuosiloman pituuteen.
Vuosiloman antaminen sen sijaan riippuu työaikajärjestelyistä. Eräissä työaikamuodoissa on tästä erityismääräyksiä, kuten palo- ja pelastuslaitoksia ja keskeytymätöntä kolmivuorotyötä koskevissa määräyksissä.
Viisipäiväinen työviikko
Säännölliseen työaikaan kuuluvat työpäivät kuluttavat vuosilomapäiviä. Työpäiviä on kalenteriviikossa keskimäärin viisi, joten esimerkiksi 38 vuosilomapäivän loman pituus on runsaat seitsemän viikkoa. Jollei loman pitämisestä sovita muuta, kesäloma-aika on runsaan kuuden viikon pituinen ja talviloma-aika yhden viikon pituinen.
Vuosiloma-aikaan sisältyy yleensä sekä sellaisia päiviä, jotka kuluttavat vuosilomaa, että päiviä, jotka eivät kuluta vuosilomaa. Jos kaikki viikon työpäivät ovat vuosilomaa, loma on tarkoituksenmukaista vahvistaa koko kalenteriviikoksi maanantaista sunnuntaihin.
Jos vuosilomaa myönnetään vain muutama päivä kerrallaan, työnantajan tulee harkita, annetaanko loma siten, että siihen sisältyy myös vapaapäiviä. Esimerkiksi jos perjantaista maanantaihin myönnettäessä vain perjantai ja maanantai olisivat olleet työpäiviä, vuosilomaa kuluu kaksi vuosilomapäivää, mutta vuosilomapalkkaa maksetaan neljältä kalenteripäivältä.
Jos vuosiloma-aikaan sisältyy yksi taikka useampi arkipyhä, ne eivät kuluta vuosilomapäiviä, mutta niiltä maksetaan vuosilomapalkka.
Kun kaikki päivät voivat olla työpäiviä
Monessa työssä kaikki kalenteripäivät voivat olla työpäiviä, niin arkipyhät kuin viikonloputkin. Jos on tarkoitus olla vuosilomalla koko viikko, loma vahvistetaan koko kalenteriviikoksi maanantaista sunnuntaihin.
Jos lomaa ei myönnetä koko kalenteriviikoksi, työvuoroluetteloa tehdessä tulee harkita, montako työpäivää tarvitaan ja montako vuosilomapäivää voidaan vastaavasti antaa.
Jos työntekijällä on jäljellä kolme vuosilomapäivää ja hän pyytää lomaa maanantaista keskiviikkoon, hänelle voidaan myöntää vuosilomaa maanantaista keskiviikkoon ja teettää viikon kahtena muuna päivänä työtä. Vuosiloma voidaan myöntää myös esimerkiksi siten, että loma-aika on maanantaista perjantaihin ja työpäiviä ovat lauantai ja sunnuntai.
Lomapäivät vaikuttavat vähentävästi lomaviikolle tai työaikajaksolle suunniteltavaan säännölliseen työaikaan, vaikka lomaa myönnettäisiin vain osaksi viikkoa tai työaikajaksoa.
Jaksotyöaikamääräyksissä on sovittu tarkkaan, mikä vaikutus vuosilomapäivällä on työaikajaksolle suunniteltavaan säännöllisen työajan työtuntien määrään. Sen sijaan muissa työaikamuodoissa ei ole täsmällistä tuntimäärää, jonka verran säännöllisen työajan tulisi vähentyä vuosilomapäivää kohden.
Jos vuosilomaa myönnetään työvuoroluettelon vahvistamisajankohdan jälkeen, vuosilomapäiviä kuluu niin monta kuin työpäiviä olisi vuosiloma-ajalla ollut. Jos pyydetylle ajalle osuu paljon työaikaa, vuosilomaa ei kenties voida myöntää.
Myöskään runsaasti vapaapäiviä sisältävältä loma-ajalta ei ole tarkoituksenmukaista maksaa korotettua vuosilomapalkkaa (KVTES IV luku, 13 § 3 mom.)
Muu kuin viisipäiväinen työviikko
Osa-aikatyössä ja käytettäessa pitkiä työvuoroja työaikajärjestelyt ovat yleensä tavanomaisesta poikkeavia eli työpäiviä on keskimäärin alle viisi päivää viikossa.
Tällöinkin kokonaisina viikkoina myönnetty vuosiloma sisältää viisi vuosilomapäivää. Työnantajan on kuitenkin vuosilomaa myöntäessä otettava huomioon, että työaikajärjestelyt eivät vaikuta ansaitun vuosiloman määrään. Toisaalta vuosilomaa ei saa määrätä siten, että säännöllinen työaika muuttuisi olennaisesti vuosiloman vuoksi.
Jos osa-aikainen työskentelee joka toisen viikon ja on vapaana joka toisen viikon, vuosilomaa ei voi myöntää ainoastaan työviikkoina. Vuosiloma vahvistetaan myös vapaaviikoille. Vuosilomapäiviä kuluu viisi sekä työviikolla että vapaaviikolla.
Jos lomaa myönnetään vain muutama päivä kerrallaan, työnantajan tulee määrätä loman ajankohta siten, että vuosiloma-aikaan sisältyy työpäiviä ja vapaapäiviä samassa suhteessa kuin niitä muutoinkin on.
Jos työntekijä tekee esimerkiksi joka viikko tiistaista torstaihin työtä, ja kaikki viikon työpäivät annetaan vuosilomaa, lomaa on tarkoituksenmukaista vahvistaa koko kalenteriviikko maanantaista sunnuntaihin.
Vuosiloma-ajalta maksetaan vuosilomapalkka
Vuosilomapalkka maksetaan jokaiselta loma-ajalle sijoittuvalta kalenteripäivältä ja päiväpalkka lasketaan käyttäen lomakuukauden kalenteripäiviä (28–31). Jos työssä tehdään säännöllisenä työaikana sunnuntai-, ilta- tai yötyötä taikka ilta- tai yövuoroja, vuosilomapalkkaa korotetaan (KVTES IV luku, 13 §).
Eräissä tapauksissa vuosilomapalkka on 9 % tai 11,5 % koko lomanmääräytymisvuoden aikana maksetuista palkoista (KVTES IV luku, 14 §).
Lomakorvaus
Palvelussuhteen päättyessä tai pitkien sairauslomien seurauksena maksetaan lomakorvaus saamatta jääneestä lomasta. Koska lomakorvaus maksetaan pitämättömiltä vuosilomapäiviltä, päiväpalkan jakajana käytetään lukua 20,83 (KVTES IV luku, 11 ja 16 §).
Lue myös:
www.kt.fi > Sopimukset > Vuosiloma
8.12.2016