Miten monikulttuurisia työpaikat ovat?

Monimuotoisuusbarometrilla kartoitetaan henkilöstöalan ammattilaisten näkemyksiä monimuotoisuuden tilasta suomalaisilla työpaikoilla. Työterveyslaitos teki barometrin yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja Henry ry:n kanssa. Barometriin vastasi 255 henkilöstöalan ammattilaista, joista 116 oli kunta-alan HR-asiantuntijoita.

Barometri on tehty aiemmin vuosina 2007 ja 2011. Monimuotoisuuden ulottuvuuksia olivat ikä, sukupuoli, perhetilanne, etninen tausta, kielitausta, seksuaalinen suuntautuminen, vammaisuus, osatyökykyisyys sekä uskonto ja vakaumus.

Uusia teemoja vuonna 2016 olivat työuralla eteneminen ja osaaminen.

Monimuotoisuuden tärkeimmät ulottuvuudet

Barometriin vastanneiden henkilöstöalan ammattilaisten mielestä vuonna 2016 tärkeimmät monimuotoisuuden ulottuvuudet olivat ikä, osatyökykyisyys ja kielitausta. Ikä ja osatyökykyisyys arvioitiin kunta-alalla tärkeämmiksi kuin yksityisellä sektorilla.

Vastaajien mukaan eri-ikäisten taitojen ja osaamisen monipuolinen hyödyntäminen on organisaation menestyksen kannalta olennaista. Myös ikääntyneiden niin sanotun hiljaisen tiedon siirtäminen koettiin tärkeäksi. Osatyökykyisyys ilmeni avovastauksissa vaikeutena löytää sopivia työtehtäviä.

Se että työyhteisössä on sekä miehiä että naisia, nähtiin heijastuvan positiivisesti työyhteisön yhteishenkeen ja vähentävän esimerkiksi työtoverien keskinäistä kiusaamista. Kummankin sukupuolen edustusta pidettiin tärkeänä joissakin työtehtävissä myös niiden tarjoamien roolimallien ja työturvallisuuden kannalta.

Myös asiakkailla erilaisia taustoja

Tulosten mukaan työyhteisöjen monimuotoisuus vaikuttaa myönteisesti organisaation toimintaan kuten sosiaalisiin suhteisiin, osaamiseen ja asiakaspalveluun.

Monimuotoistuminen koskee myös organisaatioiden asiakkaita ja yhteistyökumppaneita. Monimuotoinen henkilöstö pystyy tarjoamaan laadukasta palvelua asiakkaille ja sidosryhmille.

Yhteinen kieli on monin tavoin tärkeä

Koko henkilöstön osaamisen puutteista ja kehittämistarpeista kysyttäessä kunta-alan vastaajat nostivat keskeisimmiksi kielellisen osaamisen (muut kielet), yleisen tietoteknisen osaamisen sekä itsensä johtamisen taidot.

Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osaamisen kehittämistarpeissa tärkeimmiksi nousivat suomen/ruotsin kielen osaaminen, oman ammattialan muodollinen koulutus sekä oman ammattialan laajemman kontekstin ymmärrys. Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden kielitaito heijastuu monitahoisesti organisaation toimintaan esimerkiksi hankaluuksina työturvallisuudessa ja viestinnässä. Huono kielitaito voi heikentää myös työntekijän mahdollisuuksia oppia uutta ja edetä työssään.

Maahanmuuttajien osalta keskeiseksi osaamisen kehittämiskohteeksi nousi suomen/ruotsin kielen taito kaikilla sektoreilla.

Barometrin avovastauksissa tuotiin esille, että tärkeintä ei ole työpaikan monimuotoisuus itseisarvona, vaan työntekijöiden ammattitaito ja osaaminen. Olennaista on henkilön osaamisen yhteensopivuus organisaation tarpeiden kanssa.

Monimuotoisuus on työpaikalla voimavara

Monimuotoisuuteen nähtiin liittyvän sekä myönteisiä vaikutuksia että pulmia. Kunta-alan vastaajat nostivat monimuotoisuuden merkityksen tärkeimmäksi erityisesti johtamisessa ja esimiestyössä, työterveyshuollon toiminnassa, henkilöstön koulutuksessa ja työsuojelussa.

HR-ammattilaiset kuuluttivat johdon ja lähiesimiesten sitoutumista ja vastuuta monimuotoisuuden hallinnassa ja hyödyntämisessä. Monimuotoisuuden pitäisi näkyä koko organisaation teoissa ja toiminnassa.

Kunta-alan vastaajista 61 prosenttia ilmoitti, että monimuotoisuuden ja yhdenvertaisuuden arvostaminen on nostettu esiin oman kunnan tai kuntayhtymän strategiassa, toimintasuunnitelmassa tai vastaavassa. Kunta-alan vastaajista 85 prosenttia piti monimuotoisuutta voimavarana, joka parantaa organisaation tuloksellisuutta.

Monimuotoisuusbarometri on osa Työsuojelurahaston rahoittamaa hanketta Osaamisen ja työn yhteensopivuus monikulttuuristuvilla työpaikoilla.

Raportti: Monimuotoisuusbarometri 2016: Fokuksessa monikulttuurisuus ja osaaminen.
Tekijät: Barbara Bergbom, Minna Toivanen, Auli Airila, Ari Väänänen. Työterveyslaitos 2016.
Raportissa ovat kaikkien vastanneiden tulokset sekä erikseen yksityisen sektorin ja kunta-alan vastausjakaumat.