Laittomien lakkojen varjo
Suomen elinkeinoelämässä on viime vuosikymmeninä järjestetty laittomia lakkoja monin verroin enemmän kuin Ruotsissa.
Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n analyysin mukaan syinä ovat keskitetty palkkamalli, työnantajien ja työntekijöiden vanhat vastakkainasettelut sekä heikko lainkuuliaisuus.
Laitonta lakkoilua ovat lisänneet ammattiyhdistysliikkeen sisäiset valtataistelut ja kauna maan hallitusta kohtaan.
Kunta-alalla laittomat lakot ovat olleet selvästi harvinaisempia. Viimeisen kolmen vuoden aikana niitä on ollut yhteensä alle kymmenen.
Kunta-alan laittomat lakot ovat useimmiten liittyneet ulkoistuksiin, työvoiman vähentämiseen tai muuhun toiminnan järjestämiseen uudella tavalla.
Kilpailukykysopimusta neuvoteltaessa monet analyysissä esitetyistä tekijöistä olivat läsnä. Esimerkiksi käy hallituksen uhkaus säätää pakkolakeja, jolleivat työmarkkinajärjestöt olisi pystyneet sopimaan hallituksen haluamista muutoksista.
Kuohuntaa herättänyt kilpailukykysopimus puolestaan on eräänlainen keskitetty palkkaratkaisu.
Palkansaajajärjestöjen keskinäiset reviirikamppailut ovat ajoittain heijastuneet myös kuntatyönantajien toimintaan. Näitä tilanteita voi tulla lisää, kun kunta-alan sopimus- ja neuvottelujärjestelmää ryhdytään uudistamaan. Yhä useampi toimija pyrkii yhä useampaan neuvottelupöytään.
Ruotsissa laittomat lakot vähenivät pysyvästi, kun palkkamalli uudistettiin teollisuussopimukseksi, jossa vientiteollisuus määrittelee palkankorotusnormin. Samankaltaisista muutoksista keskustellaan Suomessakin.
Kunta- ja pian myös maakunta-alan palkkakehitykselle ja myös työrauhalle on ratkaisevaa se, millaiseksi uusi sopimusjärjestelmä rakentuu ja miten tiivisti osalliset sitoutuvat toimimaan sen mukaisesti.
30.11.2016