Kiky pähkinänkuoressa

Miksi kilpailukykysopimus?

Kilpailukykysopimuksen (kiky) tavoitteena on parantaa suomalaisen työn ja yritysten kilpailukykyä, lisätä talouskasvua, luoda työpaikkoja, tukea julkisen talouden sopeuttamista ja edistää paikallista sopimista sopimusten kautta.

Kikyn myötä hallitus on lupautunut keventämään tuloveroa. Tavoitteena on myös 35 000 uuden työpaikan syntyminen lähinnä yksityiselle sektorille ja tätä kautta vaikuttaa kuntatalouteen.

Miten kilpailukykysopimus vaikuttaa kunta-alalla?

Kikyn pohjalta neuvoteltiin ratkaisu, jonka mukaan kunta-alan virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa 1.2.2017–31.1.2018. Ratkaisu tuo työrauhaa ja ennakoitavuutta työmarkkinoille.

Miksi palkansaajien vakuutusmaksuja nostetaan ja työnantajien maksuja alennetaan?

Tavoitteena on madaltaa työnantajan yksikkötyökustannuksia ja laskea työllistämiskynnystä.

Mitä palkoista on sovittu?

Palkat eivät nouse eikä palvelussuhteen ehtoihin tehdä kustannusvaikutteisia muutoksia. Työaika pitenee ja julkisen sektorin lomarahaa leikataan 30 prosenttia.

Miksi ja miten lomarahaa leikataan?

Julkisen sektorin työntekijöiden lomarahoja leikataan 30 prosentilla vuosina 2017–19. Tämä alentaa julkisen sektorin työvoimakustannuksia, ja tällä rahoitetaan yksityisen sektorin työnantajien sairausvakuutusmaksun alentamista. Kuntatyönantajat eivät hyödy kustannusten alenemisesta, koska valtio leikkaa vastaavasti kunnille maksettavia valtionosuuksia.

Kunta-ala lomarahan vähentämisestä on tehty erillinen työ- ja virkaehtosopimus. Menettelytavoista on KT:n ja pääsopijajärjestöjen
yhteinen ohjeistus. Myös lomakorvauksen yhteydessä maksettavaa lomarahaa leikataan saman verran 2017–19. Jos palvelussuhde päättyy ennen 1.2.2017, sen yhteydessä maksettava lomaraha maksetaan kokonaisuudessaan.

Miksi ja miten työaika pitenee?

Kikyn mukaan työaikaa pidennetään keskimäärin 24 tunnilla ansiotasoa muuttamatta esimerkiksi kokonaisina päivinä. Pidentämisellä halutaan parantaa kilpailukykyä alentamalla työnantajien työstä maksamia kustannuksia. Jokainen sopimusala neuvotteli itselleen sopivimman tavan pidentää työaikaa. Pidentäminen koskee kaikkia kilpailukykysopimuksen pohjalta sopimusratkaisunsa tehneitä toimialoja. Kunta-alalla saatava hyöty on käytettävä tuottavuuden nostamiseen ja
palvelutuotantoon kuntalaisten hyväksi.

Työajan pidennys tulee voimaan 1.2.2017 ja on voimassa toistaiseksi. Työaikaa pidennetään puolella tunnilla viikossa, ja se koskee kaikkia työntekijöitä riippumatta työsopimukseen merkitystä säännöllisen työajan enimmäismäärästä.

Osa-aikaisen työaika pitenee samassa suhteessa kuin muillakin. KT ja pääsopijajärjestöt ovat laatineet pidentämisestä yhteisen ohjeistuksen.

Miten sosiaalivakuutusmaksut muuttuvat?

Palkansaajien osuutta työttömyysvakuutus- ja työeläkemaksuista kasvatetaan asteittain. Vuodesta 2018 alkaen työnantajan keskimääräinen työttömyysvakuutusmaksu ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu ovat yhtä suuret.

Vuosina 2019–2020 työntekijän työeläkemaksun osuus nousee yhteensä 1,2 prosenttiyksikköä. Työnantajan sairausvakuutusmaksua alennetaan 2017–19 vuosittain noin yhdellä prosenttiyksiköllä.

Kaikkien työnantajien pysyväksi alennukseksi jää vuodesta 2020 eteenpäin 0,58 prosenttiyksikköä.

Mitä paikallisesta sopimisesta on sovittu?

Paikallinen sopiminen perustuu työ- ja virkaehtosopimuksiin, ja sen mahdollisuudet vaihtelevat toimialoittain. Paikallista sopimista ei lisätä erillisellä lainsäädännöllä, vaan ammatti- ja työnantajaliitojen oli neuvoteltava, miten sen edellytyksiä voidaan lisätä työehtosopimuksissa.

Kunta-alalla paikallisen sopimisen mahdollisuudet ovat riittävän laajat, eikä määräyksiä ole tarpeen muuttaa. KT ja pääsopijajärjestöt suosittelevat yhteisellä ohjeistuksella, että paikallista sopimista käytetään työvoiman vähentämisen vaihtoehtona, kun työnantaja joutuu taloudellisiin vaikeuksiin. Työnantajan pitäisi kuitenkin sitoutua siihen, ettei se sopimuksen vastineeksi lomauta, osa-aikaista tai irtisano työntekijöitä.

Mitä työaikapankista sovittiin?

Työaikapankista voidaan tehdä paikallinen sopimus. Myös työaikapankkeja varten on tehty yhteiset ohjeet.

Miten työntekijöiden muutosturva paranee?

Parannettu muutosturva koskee tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanottuja työntekijöitä ja viranhaltijoita, joilla on vähintään viiden vuoden palvelussuhde työnantajaan. Työnantajan on tarjottava irtisanotulle oikeus työllistymistä edistävään valmennukseen ja koulutukseen. Irtisanotulla on oikeus työterveyshuollon palveluihin puoli vuotta työntekovelvollisuuden päättymisestä.

Lainsäädäntö tulee voimaan 1.1.2017.