Hyvä palkkapolitiikka ohjaa toimintaa

Palkankorotukset asetetaan sille tasolle, josta Ruotsin talouden katsotaan yleisesti ottaen selviävän. Muiden sektoreiden keskusjärjestöjen on huomioitava palkankorotustaso normina omissa neuvotteluissaan.

– Mikäli jokin ala sopii normitasoa korkeammista palkankorotuksista, erotus on kompensoitava vastaavassa määrin sopimuksen muissa osissa, kertoo johtaja Agneta Jöhnk Ruotsin kuntatyönantajista. Jöhnk johtaa työnantajayksikköä Ruotsin kuntaliitossa (Sveriges kommuner och landsting SKL).

Yksittäisillä työpaikoilla keskitetysti sovitun palkankorotustason ohjaava vaikutus vaihtelee. Useimmissa kunta- ja maakäräjätason sopimuksissa ei ole määritelty tiettyä tasoa yksittäisten työnantajien palkankorotuksille. Työnantajilla on tietyssä määrin vapautta korottaa palkkoja todellisten tarpeiden perusteella.

– Mutta työnantajan ja sektorin on kyettävä turvaamaan palkankorotusten rahoitus ja puolustamaan palkkapoliittisesti palkankorotusten eroja eri ammattiryhmien välillä, muistuttaa Jöhnk.

Paikallisen palkkapolitiikan lisäksi paikalliset osapuolet sopivat Ruotsissa muun muassa erityisen sopimuseläkkeen soveltamisesta, työttömyyttä vähentävästä työllistämisestä, työympäristöä ja yhteistoimintaa koskevista asioista sekä asioista, joista keskustason sopimus antaa paikallisille osapuolille mahdollisuuden sopia toisin.

Onnistuminen edellyttää selkeää kuvaa toivotusta palkkarakenteesta

Parhaimmillaan paikallinen palkkapolitiikka on Jöhnkin kokemuksen mukaan silloin, kun työnantajalla on selkeä kuva nykyisestä ja toivotusta palkkarakenteesta.

 – Ennen kaikkea pitää olla suunnitelma siitä, miten ja miksi toivottua palkkarakennetta tavoitellaan, korostaa Jöhnk.

Jöhnkin mukaan paikallisessa palkanmuodostuksessa on tärkeää, että suunnitelma toivotusta palkkarakenteesta on laadittu yhteistyössä paikallisten ammattijärjestöjen kanssa. Kaiken lähtökohtana tulee olla selkeä kuva siitä, miten palkat vaikuttavat parhaaseen mahdolliseen tulokseen toiminnassa.

– Silloin työnantajan painotukset ja kannanotot ovat tiedossa niillä esimiehillä, jotka päättävät palkoista, ja työntekijät tietävät, mitä kriteerejä käytetään arvioinnissa ja palkkatason määrittelyssä.

– Tällöin esimiehet voivat myös seistä yksittäisten työntekijöiden välisten palkkaerojen takana. Työntekijät hyväksyvät ja ymmärtävät palkkaerot, kertoo Jöhnk.

Paikallinen palkkapolitiikka ei toimi toivotulla tavalla, mikäli työnantajalla ei ole selkeää suunnitelmaa palkkatason määrittelylle, esimies antaa yleisiä palkankorotuksia tai saman palkan kaikille työntekijöille ja palkkaa ei perustella työntekijälle.

– Tällöin toiminnan tulosta parantavat työpanokset eivät näy palkassa, eivätkä palkat toimi lainkaan ohjausvälineenä.

Yksittäisen työntekijän työpanos näkyväksi

Ruotsissa toteutetaan myös yksilöllisiä palkankorotuksia. Niiden tarkoituksena on tehdä näkyväksi ja hinnoitella yksittäisen työntekijän todellinen työpanos.

– Uskomme, että tällainen palkanmuodostus on omiaan motivoimaan parempiin suorituksiin, jotka puolestaan johtavat parempaan toiminnan tulokseen, Jöhnk sanoo.

Paikallisilta osapuolilta henkilökohtaisen palkanosan soveltaminen edellyttää luottamusta poliitikkojen, virkamiesten ja ammattiliittojen edustajien välillä, ja erityisesti työntekijän ja esimiehen välillä.

Työnantajalta tämä edellyttää Jöhnkin mukaan selkeää suunnitelmaa palkkapolitiikasta ja siitä, millaisen palkkarakenteen toivotaan olevan. Osapuolten välisellä jatkuvalla vuoropuhelulla on ratkaiseva merkitys siinä, miten paikallisten ammattijärjestöjen luottamus ansaitaan.

– Esimiehillä on oltava palkkausjärjestelmän tuntemusta ja kykyä käydä hyvin jäsenneltyjä keskusteluja työntekijöidensä kanssa. Henkilökohtaisessa arvioinnissa on myös käytettävä selkeitä kriteereitä, korostaa Jöhnk.

Paikallisia osapuolia tuetaan keskustasolta

Keskustason järjestöosapuolet tukevat jäseniään ja paikallisia ammattijärjestöjä muun muassa työstämällä palkanmuodostuskysymyksiä yhdessä. Esimerkiksi paikallisia osapuolia tuetaan paikallisneuvotteluissa ja esimiehiä palkanmuodostuksessa.

– Käymme eri osapuolten kesken joissakin tapauksissa yhdessä tutustumassa erilaisiin toimintoihin saadaksemme paremman kuvan siitä, millaista tukea toivotaan ja tarvitaan.

Jöhnkin mukaan järjestöosapuolet ovat suurelta osin yksimielisiä mallista, jolla palkankorotukset määräytyvät Ruotsissa.

– Siitä olemme yksimielisiä, että meillä edelleen on paljon töitä tehtävänä sen eteen, että saamme mallin toimimaan kaikkien osapuolten kannalta hyvin.