Eläkettä karttuu koko työuran

Julkisten alojen eläkelaissa yhdistyvät tärkeimpinä ja kattavimpina eläkelakeina kunnan (KuEL), valtion (VEL), kirkon (KiEL) viranhaltijoita ja työntekijöitä koskevat eläkesäädökset.

Eläketurva Kevasta

Keva vastaa edelleen julkisen sektorin eläketurvan toimeenpanosta. Eläkeuudistuksen yhteydessä KuEL:sta erotetaan erilliseksi laiksi Kevaa koskevat pykälät. Laki Kevasta tulee voimaan 2017 alussa.

Kunnat ja kuntayhtymät vakuuttavat työntekijät ja viranhaltijat Kevassa. Myös kuntaomisteinen yhtiö, säätiö tai yhdistys voi edelleen olla Kevan jäsenyhteisö ja järjestää työeläkevakuuttamisen Kevassa. Siitä on säädetty laissa Kevasta (lain 3 §).

Yrittäjät vakuuttavat edelleen itse itsensä yrittäjäin eläkelain (YEL) mukaisesti yksityisen sektorin työeläkevakuutusyhtiössä. Rajanveto yrittäjä- ja työntekijäaseman välillä ei aina ole täysin yksiselitteinen.

Vakuuttamisen alaikäraja laskee 17 vuoden ikään

Eläkeuudistuksen yhteydessä vakuuttamisvelvollisuuden alaikärajaa lasketaan nykyisestä 18 vuoden iästä 17 vuoden ikään.

Vakuuttamisvelvollisuuden yläikärajaa nostetaan nykyisestä 68 vuoden iästä asteittain. Ikäraja nousee 69 vuoteen vuonna 1958–1961 syntyneillä ja 70 vuoteen 1962 ja sen jälkeen syntyneillä.

Alin vanhuuseläkeikä nousee asteittain

Nykyisin vanhuuseläkkeelle voi jäädä joustavasti 63 ja 68 vuoden välillä. Eläkeuudistuksen yhteydessä alinta 63 vuoden vanhuuseläkeikää nostetaan asteittain.

Vuonna 1955 syntyneistä alkaen alin vanhuuseläkeikä nousee 63 vuodesta kolmella kuukaudella jokaista ikäluokkaa kohti, kunnes alin vanhuuseläkeikä on 65 vuotta. Vuonna 1962 syntyneet ovat ensimmäinen ikäluokka, jonka alin vanhuuseläkeikä on 65 vuotta.

Vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneiden alin vanhuuseläkeikä kytketään elinajanodotteen muutokseen, eli heidän alin vanhuuseläkeikä määrätään myöhemmin. Elinajanodotteen perusteella määriteltyä eläkeikää sovelletaan ensimmäisen kerran vuonna 2030 eläkkeelle jääviin. Tarkoituksena on, että eläkeajan ja työssäoloajan välinen suhde pysyisi samalla tasolla kuin se on 2025.

Karttunutta eläkettä vähentää ns. elinaikakerroin. Tämän vuoksi ikäluokille lasketaan lisäksi ns. tavoite-eläkeikä, joka on korkeampi kuin alin eläkeikä.

Tavoite-eläkeiällä tarkoitetaan ikää, jolloin eläkkeen määrä vastaisi suunnilleen sitä eläkettä, jonka henkilö olisi saanut alimmassa eläkeiässä ilman elinaikakertoimen aiheuttamaa vähennystä.

Eläkettä kartuu aikaisempaa suuremmasta ansiosta

Eläkettä karttuu jatkossa 17 vuoden iästä lukien koko työuran ajan. Karttumaprosentiksi tulee 1,5 laskettuna työntekijän tai viranhaltijan vuosiansioista.

53–62-vuotiaiden 1,9 prosentin eläkekarttuma poistuu, mutta siten, että siirtymäaikana 2025 loppuun saakka heille karttuu eläkettä 1,7 prosenttia vuosiansioista.

Eläkkeen karttuminen muuttuu niin, että sitä karttuu aikaisempaa suuremmasta ansiosta. Nykyisin työntekijän tai viranhaltijan maksama työeläkevakuutusmaksu vähennetään työansioista. Vuoden 2017 alusta alkaen tätä vähennystä ei enää tehdä, jolloin eläke karttuu suuremmasta ansiosta.

Nykyisin eläkettä karttuu 63 vuoden täyttämisen jälkeen 4,5 prosenttia. Eläkeuudistuksessa tämä ns. superkarttuma poistuu ja sen tilalle tulee lykkäyskorotus. Työntekijälle tai viranhaltijalle karttunut eläke tarkistetaan 0,4 prosentin lykkäyskorotuksella jokaiselta kuukaudelta, jolla eläkkeen alkamista lykätään yli alimman vanhuuseläkeiän.

Osittainen varhennettu vanhuuseläke korvaa osa-aikaeläkkeen

Eläkeuudistuksessa joitain nykyisin voimassa olevia eläkelajeja poistuu. Ne korvataan tai tilalle luodaan täysin uusia eläkelajeja.
Osa-aikaeläke eläkemuotona lakkautetaan ja se korvataan osittaisella varhennetulla vanhuuseläkkeellä. Uudistuksella ei puututa maksussa oleviin osa-aikaeläkkeisiin. Osa-aikaeläkkeen aikaisen työskentelyn ansiorajat määräytyvät kuten nykyisinkin.

Osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen ikäraja on 61 vuotta eläkeuudistuksen tullessa voimaan. Ikäraja nousee vuonna 1964 ja sen jälkeen syntyneillä 62 vuoteen. Lisäksi vuonna 1965 tai sen jälkeen syntyneillä ikärajaa tarkistetaan alinta vanhuuseläkeikää vastaavasti siten, että osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen ikäraja on kolme vuotta alempi kuin alin vanhuuseläkeikä.

Osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen määrä on työntekijän tai viranhaltijan hakemuksen mukaan joko 25 tai 50 prosenttia eläkkeen alkamista edeltäneen kalenterivuoden loppuun mennessä karttuneesta eläkkeestä. Eläkkeen prosenttiosuutta voi muuttaa eläkkeen aikana kerran 25 prosentista 50 prosenttiin.

Osittainen varhennettu vanhuuseläke ei edellytä työn päättämistä eikä vähentämistä. Työssä voi jatkaa entiseen malliin, mutta työtä voi myös vähentää tai lopettaa kokonaan. Työn vähentämisestä eli osa-aikaisena työskentelystä on sovittava  työnantajan kanssa.

Osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen aikana saatuja ansioita tai työaikaa ei valvota (kuten osa-aikaeläkkeessä), eli eläkkeen aikana voi työskennellä vapaasti. Osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen rinnalla tehty työ vakuutetaan kuten muukin työ ja työstä karttuu eläkettä 1,5 prosenttia kuukaudessa sekä 53–62-vuotiaille siirtymäaikana 1,7 prosenttia kuukaudessa.

Työuraeläke uusi eläkemuoto

Uusi eläkemuoto on työuraeläke, joka mahdollistaa pitkän työuran rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavassa työssä tehneelle henkilölle eläkkeelle jäämisen ennen alinta vanhuuseläkeikää.

Työuraeläke on tarkoitettu niille työntekijöille, joiden mahdollisuudet jatkaa työssä ovat heikentyneet, mutta joilla ei ole oikeutta täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen. Työkyvyttömyyseläke säilyy edelleen mahdollisena eläkkeenä niille henkilöille, joilla sairaus, vika tai vamma estää työnteon.

Työuraeläkkeen ikäraja on uudistuksen tullessa voimaan 63 vuotta. Myöhemmin ikärajaa tarkistettaisiin alinta vanhuuseläkeikää vastaavasti siten, että työuraeläkkeen ikäraja on kaksi vuotta alempi kuin alin vanhuuseläkeikä. Ikärajan tarkistaminen koskee ensimmäisen kerran vuonna 1965 syntyneitä.

Työuraeläkkeen myöntämisen edellytyksenä on lisäksi 38 vuoden työura, joka on ollut rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavaa.

Ammatillisia eläkeikiä korotetaan asteittain

Kunta-alalla on aikaisemmin ollut ammatillisia eläkeikiä, jotka ovat olleet alhaisempia kuin yleinen vanhuuseläkeikä. Ne on sittemmin poistettu, mutta osalla vielä työelämässä olevilla on oikeus ammatilliseen eläkeikään. Eläkeuudistuksen yhteydessä ammatillisia eläkeikiä korotetaan siten, että ne nousevat asteittain enintään kaksi vuotta.

Ammatillisten eläkeikien korottaminen on tarpeellista, koska eläkeikä nousee kaikilla muillakin ryhmillä. Näin erot muihin ryhmiin eivät muodostu kohtuuttoman isoksi.

Ammatillinen eläkeikä voi kuitenkin nousta enintään ikäluokan alimpaan vanhuuseläkeikään.

Lisätietoa eläkuudistuksesta: www.keva.fi