Maahanmuuttajat haluttua työvoimaa

Kansalaisuudeltaan muiden kuin suomalaisten määrä Suomessa asuvista on kymmenessä vuodessa kasvanut liki 116 000 henkilöllä. Maahanmuuttajien kotouttamisessa pienilläkin kunnilla voi olla iso rooli. Eräs pieni maahanmuuttajia kotouttava kunta on Punkalaidun Lounais-Pirkanmaalla.

Punkalaitumen kunnassa maahanmuuttajat ovat jo tuttu näky katukuvassa. Kuntaan perustettiin turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus vuonna 2008, ja nykyään paikkakunnan asukkaista noin 3,5 prosenttia on ulkomaan kansalaisia. Kaikkiaan Punkalaitumella on asukkaita runsaat 3 000.

Hyvä työ on huomattu

Kunnan toiminta maahanmuuttoasioissa on herättänyt kiinnostusta niin Suomessa kuin ulkomailla. Valtioneuvoston asettama etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO myönsi Punkalaitumelle ETNOn kuntapalkinnon hyvien suhteiden edistämisestä 14. syyskuuta.

Palkinnon perusteluissa mainitaan muun muassa kunnan erilaiset hankkeet, joiden avulla on voitu kehittää maahanmuuttajataustaisten työllistymistä.

Hankkeiden takaa löytyy kunnan palveluksessa työskentelevä Maarit Tiittanen, joka vastaa kunnan maahanmuuttajatyöstä käytännössä yksin. Palkinto ei enää tullut hänelle yllätyksenä.

– Tämä hanke on palkittu aiemmin kolme kertaa, tämä oli nyt jo neljäs, hän toteaa.

Maahanmuuttajat maaseudun arjessa -hanke on jo hänen toinen EU-rahoitteinen leader-hankkeensa. Hankkeen mallia on levitetty ympäri Suomea ja Tiittanen on käynyt sparraamassa useaa kuntaa niiden omissa hankesuunnitelmissa.

Hän on käynyt myös Sisiliassa asti esittelemässä hankettaan ja hänen työnsä on poikinut jopa valokuvanäyttelyn, joka on ollut esillä Irlannissa, Latviassa ja Belgiassa. Tiittanen toivoo, että näyttely pääsisi esille Suomessakin.

Mutta millainen on Tiittasen kuuluisa kotouttamismalli?

– Se on kokonaisvaltainen paketti, jossa ihmisille tehdään henkilökohtainen, räätälöity suunnitelma asioiden eteenpäin viemiseksi.

Räätälöintiä tarvitaan, sillä kiintiöpakolaisten joukossa voi olla luku- ja kirjoitustaidottomia ihmisiä, joiden pitää opetella kaikki suihkun käytöstä alkaen. Silti heidän työllistymisensä Punkalaitumella on sujunut hyvin.

– Mallini myötä kaikki ovat päässeet elämässä eteenpäin. Vuonna 2008 tulleista turvapaikanhakijoista kaikki ovat jo töissä. Kun saa vakinaisen työn, aika nopeasti myös kotoutuu, Tiittanen iloitsee.

Motivaatio ratkaisee

Täysin valmiita suomalaiseen työelämään maahanmuuttajat eivät kuitenkaan ole. Suomen kielen taidon pitäisi Tiittasen mukaan olla edes välttävä. Myös suomalainen teknologia, säännöt ja byrokratia on erilaista kuin mihin he ovat tottuneet. Tiittanen ei kuitenkaan näe kieltä ylitsepääsemättömänä ongelmana.

– Kieli ei ole ongelma, on vain siitä kiinni miten vastapuoli haluaa tehdä töitä. Minäkin pärjään arabiaa puhuvien kanssa. Toki työpaikalla on paljon esimerkiksi työturvallisuussääntöjä, jotka pitää selittää. Kaikki pystyvät kommunikoimaan, mutta se vaatii määrätynlaista rohkeutta, Tiittanen pohtii.

Myös kunta työllistää

Tiittanen kannustaa tulijoita opiskelemaan ammattiin, sillä muuten on vaikea työllistyä.

Punkalaitumen kunta on ottanut maahanmuuttajia työharjoitteluihin ja -kokeiluihin. Kunnassa on yksi vakituinen maahanmuuttotaustainen työntekijä, yksi oppisopimuksella työskentelevä ja kaksi muussa työtoiminnassa. Parhaimmillaan kunnassa on ollut töissä kuudesta seitsemään maahanmuuttajaa.

Punkalaidun rekrytoi maahanmuuttajia esimerkiksi tekniselle puolelle, ruokapalveluun, puhtaanapitoon ja päiväkotiin. Tiittasen mukaan opintoihin liittyviä työjaksoja kunta on voinut tarjota lähes joka sektorilla.

Myös kunnan yrittäjillä ja yhdistyksillä on iso rooli työllistämisessä. Monet työnantajat osaavat kysyä työntekijöitä suoraan Tiittaselta. Välillä he joutuvat kuitenkin pettymään, sillä työvoiman kysyntä on suurempaa kuin tarjonta.