Uudet ohjeet työaikapankin käyttöön
Kilpailukykysopimuksen mukaisesti kunta-alan työmarkkinaosapuolet ovat käyneet alakohtaiset neuvottelut siitä, miten paikallisen sopimisen edellytyksiä voidaan lisätä edistämällä työaikapankkijärjestelmän käyttöä.
Työaikapankkijärjestelmä on yksi keino lisätä joustavuutta työaikoihin ja työaikajärjestelmiin. Tavoitteena on edistää toiminnan tarkoituksenmukaista järjestämistä, tuottavuutta ja kilpailukykyä. Työaikapankkijärjestelmällä voidaan lisätä myös työviihtyvyyttä ja työhyvinvointia, kun henkilöstön työaikatoiveita voidaan huomoida työn, perheen ja vapaa-ajan yhteensovittamisessa.
Kunta-alalla on ollut mahdollista ottaa käyttöön työaikapankkijärjestelmä jo yli kymmenen vuoden ajan. KT:n alkuvuodesta tekemän otantakyselyn mukaan työaikapankkisopimuksia on eniten sosiaali- ja terveydenhuollon isoimmissa yksiköissä ympäri maan.
Kunta-alalla työaikapankkijärjestelmä on tähänkin saakka perustunut paikalliseen sopimiseen, koska pankin perusominaisuuksiin kuuluva vapaa-aikakorvausten kerääminen pidemmälle ajalle vaatii KVTES:stä poikkeamista paikallisella sopimuksella.
Kilpailukykysopimuksen mukaisesti myös kunta-alalla on alakohtaisesti neuvoteltu, miten edistää paikallisesti sopien työaikapankkijärjestelmän käyttöä. Neuvottelukierroksella KT ja pääsopijajärjestöt uusivat kokonaan vuodelta 2007 olleet ohjeet työaikapankin käytöstä.
Työaikapankeista määräys vuoden 2017 sopimuksiin
Kunnalliseen yleiseen virka- ja työehtosopimukseen 2017 (KVTES 2017) on otettu perusmääräys työaikapankkien asemasta ja käyttöönotosta, jotta niistä tulisi entistä selkeämpi osa kunnallista työaikajärjestelmää.
Määräystä sovelletaan myös teknisten sopimuksen (TS 2017) ja lääkärisopimuksen (LS 2017) soveltamisalalla. Tuntipalkkaisten sopimuksessa (TTES 2017) on oma määräys työaikapankeista. Työaikapankkijärjestelmät eivät sovellu opetusalan työaikajärjestelmiin, joten OVTES 2017:n soveltamisalalla määräystä ei sovelleta.
Työaikapankista tehdään paikallinen sopimus
Työaikapankilla tarkoitetaan vapaaehtoisuuteen perustuvaa järjestelmää, jolla vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia voidaan säästää pidettäväksi vapaana pidemmällä aikavälillä.
Työaikapankkijärjestelmä on työnantajille ja työyhteisöille mahdollisuus, mutta pakollista sen käyttö ei ole jatkossakaan. Sopimusmääräyksen mukaan kunnassa tai kuntayhtymässä voidaan ottaa käyttöön työaikapankki sopimalla sen käyttöönotosta ja ehdoista kunnallisen pääsopimuksen 13 §:n mukaisella paikallisella virka- tai työehtosopimuksella.
Paikallisessa sopimuksessa pitää määritellä ainakin sopimuksen piiriin kuuluva henkilöstö, pankkiin siirrettävät erät ja korvaukset, vapaa-aikasaldon enimmäismäärät, työaikapankkivapaan pitämisen ehdot, pankkiin kertyneen vapaan korvaaminen rahassa sekä menettelytavat työaikapankkiin liityttäessä ja irtauduttaessa siitä.
Järjestely voi koskea kunnan tai kuntayhtymän koko henkilöstöä tai vain osaa siitä. Mikäli on tarpeellista rajata joku henkilöstöryhmä järjestelmän ulkopuolelle, sen on perustuttava toiminnallisiin, työn luonteeseen tai muihin vastaaviin syihin, jotka eivät aseta eri henkilöstöryhmiä perusteettomasti eri asemaan.
Työaikapankkisopimusta tehtäessä on suositeltavaa määritellä kerryttämisjakson enimmäispituus ja enimmäismäärät sekä se, milloin kertyneet vapaat on viimeistään pidettävä.
Työaikapankkijärjestelmän käyttöönotto tarkoittaa sitä, että työaikapankkiin liittyneen henkilöstön työaikakorvaukset annetaan vapaa-aikana.
Työaikapankkisopimusta tehtäessä tätä periaatetta voidaan tarvittaessa rajoittaa siten, että työnantaja voi päättää esimerkiksi tiettyjen työaikakorvausten antamisesta rahana.
Työaikapankkiin liittyminen perustuu vapaaehtoisuuteen. Paikalliseen sopimukseen kirjataan menettelytavat, joiden mukaan henkilö voi liittyä työaikapankkijärjestelmään ja erota siitä. Työaikajärjestelyjen, palkkahallinnon, työaikakirjanpidon ym. kannalta on olennaista, että kulloinkin tiedetään täsmällisesti, ketkä ovat järjestelmän piirissä.
Lisää tietoa työaikapankkijärjestelmästä, työaikapankkiin liittymisestä ja siitä eroamisesta, työaikakorvauksista, työaikapankkikirjanpidosta ja vapaiden pitämisestä on KT:n ja pääsopijajärjestöjen yhteisissä ohjeissa, jotka julkaistaan KT:n yleiskirjeenä ja KT:n verkkosivuilla www.kt.fi
14.9.2016