Kilpailukykysopimus lopultakin valmis

KT:n ja kunta-alan järjestöjen yhteisenä tavoitteena neuvotteluissa oli, että kikyn vaikutukset ovat kustannusneutraaleja kuntatalouteen.

Työmarkkinakeskusjärjestöjen välisissä neuvotteluissa kilpailukykysopimuksesta KT varmisti, että myös kunnallisten työnantajien sosiaaliturvamaksuja alennetaan, ei vain yksityisten yritysten. Sopimuksessa työnantajien sosiaaliturvamaksun alennus rahoitetaan julkisen sektorin työnantajille aiheutuvilla säästöillä.

Sopimukseen sisältyvät sosiaalivakuutusmaksujen poikkeukselliset muutokset työnantajien ja palkansaajien välillä toivat ennakoitua suuremmat verokevennykset, jotka alentavat kuntien verotuloja. Sipilän hallituksen laskelmissa kuntatalous heikkenee keskimäärin noin 90 miljoonaa euroa ensi vuonna ilman kasvu- ja työllisyysvaikutuksia.

Valtiovarainministeriö arvioi, että kilpailukykysopimus tuo muutaman vuoden sisällä 35 000 uutta työpaikkaa. Työllisyyden parantuminen ja muut toimet vahvistavat hallituksen mukaan kuntataloutta ensi vuonna.  On tärkeää, että kuntaratkaisun allekirjoituksen yhteydessä hallitus vahvisti sitoutuvansa korjaaviin toimenpiteisiin, mikäli kuntataloudelle asetetut tasapainovaatimukset toteuttavalta uralta poikettaisiin.

KT:n ja muiden työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelema eläkeuudistus tulee voimaan ensi vuoden alusta. Se mahdollistaa jo nyt kuntatyönantajan eläkevakuutusmaksun alentamisen. Alentaminen tuo osaltaan väljyyttä kuntatalouden tilanteeseen.

Kilpailukykysopimuksessa julkinen sektori kantaa poikkeuksellisella tavalla vastuunsa Suomen talouden kilpailukyvystä. Nyt erityisesti yksityisellä sektorilla on näytön paikka luoda uusia työpaikkoja. Kikyn kaatuminen olisi ollut kuntasektorin kannalta selvästi huonompi vaihtoehto.