VESO-päivinä voi lomauttaa

KVTES:n lomautusta koskevien määräyksien mukaan opettajien lomautus voidaan toteuttaa opetustyön keskeytyksenä. OVTES sisältää määräyksen opettajatyöpäivistä (B osio 14 §) eli VESO-päivistä. Määräyksen mukaan opettajat ovat velvollisia varsinaisten koulutyöpäivien ja muun työvelvollisuuden lisäksi osallistumaan opinto- ja suunnittelutyöhön (VESO-päivät) kolmena päivänä lukuvuodessa. KT on tulkinnut, että VESO-päivinä opetustyö ei ole keskeytyneenä ja silloin on mahdollista lomauttaa.

Työtuomioistuin linjasi ratkaisuissaan 1994:28 ja 2013:93 opettajien lomautusmahdollisuutta keskeytysaikana. Tuomioiden perusteella opettajat voidaan lomauttaa opetustyöstä. Opettajia ei voida lomauttaa sellaisena koulutyön keskeytysaikana, jolloin opettajalla ei ole määrätty työtehtäviä. Jälkimmäisessä päätöksessä todettiin myös, että lomautusjakso, jossa oli kaksi työpäivää ja neljä vapaapäivää oli hallinnollisen suhteellisuusperiaatteen vastainen. Uuden päätöksen tilanteessa kyseessä ei ollut opettajien keskeytysaika.

Työtuomioistuimen tuomio opettajien VESO-päivälomautuksesta

Uusimmassa huhtikuussa 2016 annetussa päätöksessä työtuomioistuin ratkaisi oikeuskysymyksenä sen, voidaanko opettajat lomauttaa syysloman aikana, kun kunta oli aikaisemmasta päätöksestä poiketen siirtänyt opettajien VESO-päivät syysloman ajalle peräkkäin. Alun perin yksi VESO-päivistä oli sijoitettu ajankohtaan 7.8. (lukuvuosi alkoi 8.8.), toinen lauantaille 4.1. ja kolmas oli tarkoitus pitää keväällä.

Kanteen mukaan kunta oli jälkimmäisellä sijoittamispäätöksellä rikkonut hallinnollista suhteellisuusperiaatetta sekä pyrkinyt tietoisesti kiertämään virkaehtosopimuksen määräyksiä.

Kanne kiistettiin muun muassa sillä perusteella, että työnantaja voi direktio-oikeutensa puitteissa suunnitella opettajien työajan tarkoituksenmukaiseksi katsomallaan tavalla. VESO-päivät sijoitetaan asianomaisen OVTES-määräyksen perusteella opetuksettomalle ajalle, koska ne lisäävät opettajien työvelvoitetta kolmella työpäivällä oppilaiden työpäiviin nähden.

Työtuomioistuin totesi, ettei VESO-
päivien siirtämistä syysloman ajalle voida pitää virkaehtosopimuksen kiertämisenä, vaikka siirto ja VESO-päivien sijoittaminen peräkkäin oli tehty lomauttamistarpeeseen liittyvistä syistä. Asiassa merkitsi myös se, että päivät oli alun perinkin päätetty pitää kunnassa muulloin kuin oppilaiden koulupäivinä eli keskeytysaikana.

Työtuomioistuin katsoi myös, että kunta pyrki valitsemaan lomautustavan, joka aiheuttaisi mahdollisimman vähän haittaa lomautetuille opettajille. Opettajien työtehtävien ei voitu katsoa olleen pienimmillään lomautusten aikana. Näin ollen kunnan menettelyä ei voitu pitää myöskään suhteellisuusperiaatteen vastaisena.

Edelleen työtuomioistuin katsoi, että VESO-päivät voidaan sijoittaa peräkkäin ja että lomautusten kohdistamista koululaisten syyslomaviikolle sijoitettuihin VESO-päiviin ei voida pitää virkaehtosopimuksen vastaisena menettelynä.

Taloudellinen tilanne vaati säästöjä henkilöstömenoissa

Kunnalla oli vuonna 2013 taloudellisen tilanteen vuoksi välttämätön tarve säästää henkilöstömenoissa. Koko henkilöstö joutui osallistumaan säästöihin joko vapaaehtoisin järjestelyin, kuten hakemalla palkatonta vapaata, tai lomautuksien kautta. Säästöjen toteuttamista koskevissa yhteistoimintaneuvotteluissa opettajien ammattijärjestö ei suostunut sopimaan henkilöstösäästöistä, minkä vuoksi työnantajan oli toteutettava säästöt opettajien osalta lomautuksilla.

Opettajalomautusten lainmukaisuus

Kunnissa opettajien lomauttaminen on käytännössä haasteellista. Lomautustilanteissa joudutaan hakemaan tasapainoa palvelusuhdetta koskevien määräyksien ja toisaalta palvelutoiminnan häiriöttömän järjestämisen välillä. Oppilaille tulee järjestää aina opetussuunnitelman mukainen opetus, vaikka opettajia lomautettaisiinkin.

Lomautusta koskevista päätöksistä valitetaan usein hallinto-oikeuteen ja niistä voidaan kannella aluehallintovirastoon. Valittaja tai kantelija on usein opettajien paikallisyhdistys. Hallinto-oikeuksiin tehdyissä valituksissa väitetään opettajien lomautuksien olevan opetustoimintaa koskevan lainsäädännön vastaista. Valitusperusteena tämä ei ole lähtökohtaisesti menestynyt.

Kanteluissa kannellaan vastaavanlaisista asioista. Kantelijat vetoavat siihen, että opettajan lomautuksilla on rikottu lapsen oikeuksia ja turvallinen oppimisympäristö ei ole toteutunut. Aluehallintovirastolla ei ole yleensä huomauttamista opettajien lomauttamisiin. Aluehallintovirasto ei ota kantaa opettajien lomautuksien lainmukaisuuteen, koska kyse on lähinnä hallinnollisesta ohjauksesta, ei tuomioistuimesta.

Lomautukset voidaan toteuttaa lainmukaisesti

Kunnan opettajien lomautus, josta työtuomioistuin antoi ratkaisun huhtikuussa, käsiteltiin laillisuuskysymyksenä myös hallintolainkäyttöjärjestyksessä. Lomautus oli toteutettu lainmukaisesti myös opetuksen järjestämisen näkökulmasta. Tämän Vaasan hallinto-oikeus totesi lainvoimaisella päätöksellään keväällä 2015.

Osaltaan lomautusten lainmukaiseen toteuttamiseen vaikutti se, että lomautukseen käytettiin myös VESO-päiviä, jolloin varsinainen koulutyö häiriintyi mahdollisimman vähän. Päätös on merkittävä ja sillä vahvistettiin KT:n tulkinta siitä, että VESO-päivät voidaan sijoittaa esimerkiksi syyslomaviikolle ja silloin voidaan lomauttaa. VESO-päivinä on myös vakiintuneesti lomautettu ja tämä on KT:n näkemyksen mukaan ollut myös sopijaosapuolien yhteinen tulkinta lomautusta koskevista määräyksistä.

KT:n tietojen mukaan opettajia lomauttaneita kuntia tai koulutuskuntayhtymiä oli 25 vuonna 2014 ja kahdeksan vuonna 2015. Näistä lomautuksista tehtiin lukuisia kanteluita aluehallintovirastoihin ja valituksia hallinto-oikeuksiin, mutta ne eivät menestyneet. Opettajia voidaan siis lomauttaa lainmukaisesti.

TT 19.4.2016, tuomio nro 43 ja Vaasan hallinto-oikeus 3.3.2015 (d.nro 01579/13/2207)

Ks. säästöistä ja lomautuksista Kuntatyönantaja 4/2013