Kunta- ja aluehallinnon työnantajien edunvalvonta Pohjoismaissa

Pohjoismaissa palkansaajien ammatillinen järjestäytymisaste on korkea. Tällöin on välttämätöntä koota työnantajienkin edunvalvonta valtakunnalliselle tasolle ja huolehtia eri toimialojen sopimustoiminnan koordinaatiosta. Työnantajaedunvalvonnan organisoiminen valtakunnalliselle tasolle ei vielä määritä sitä, miten hajautetusti sopimustoimintaa harjoitetaan.

Suomessa kunta-alan neuvotteluoikeuslainsäädäntö korvattiin 1970-luvun alussa valtakunnallisella virka- ja työehtosopimusjärjestelmällä. Samalla perustettiin Kunnallinen sopimusvaltuuskunta kuntatyönantajien etujärjestöksi.

1990-luvun lopulla pohjoismaiset kuntatyönantajat saattoivat kuvata pohjoismaisen kuntien ja alueiden neuvottelujärjestelmän yhtenäisellä tavalla, ja toimintamallia tehtiin tunnetuksi Euroopan tason yhteistyössä.

Pohjoismainen kuntatyönantajien edunvalvontamalli on ollut vahvuus vaikutettaessa Euroopan unionin tasolla tehtävään työelämää koskevaan valmisteluun. Ajankohtaiseen kunta- ja maakuntakonserneja koskevaan säädösvalmisteluun liittyen on kiinnostavaa tarkastella pohjoismaisia toimintamalleja.

Eroja ja yhtäläisyyksiä

Vaikka Pohjoismaiden työnantajatoiminnot on järjestetty kuntien ja alueiden osalta hieman eri tavoin, niille on leimallista kuntien ja alueiden sekä niiden omistamien yritysten työnantajatoimintojen koordinointi ja integrointi. Se, millä tavoin palkanmuodostus näissä malleissa toteutuu – keskitettynä liittotason tai paikallisena sopimisena – vaihtelee.

Valtakunnallisesti toteutettu toimintojenintegrointi on tärkeää sopimustoiminnan ja kustannuskehityksen hallitsemiksi. Ilmeisenä perustana sille on myös julkinen rahoitus ja vastuu julkisten palvelujen tuottamisesta.

Kaikissa Pohjoismaissa työnantajaedunvalvontaorganisaatioiden toiminta kattaa palvelussuhteen ehtoja koskevan sopimustoiminnan lisäksi laajemmin henkilöstöjohtamista. Ne hoitavat esimerkiksi työturvallisuutta ja työelämän kehittämistä koskevia edunvalvonta- ja kehittämistehtäviä.

Ruotsin SKL

Ruotsin kuntaliitto (Sveriges kommuneroch landsting, SKL) edustaa kuntia, maakäräjäkuntia ja alueita neuvotellen niitä koskevat työehtosopimukset. SKL on Ruotsin suurin työnantajajärjestö. Seitsenjäseninen neuvotteludelegaatio vastaa kollektiivisopimuksia koskevista neuvotteluista ja ohjaa liiton työnantajayksikön toimintaa.

Kuntien, maakäräjäkuntien ja alueiden omistamia yrityksiä edustaa työnantajayhdistys PACTA, jonka sopimukset ovat sisällöllisesti pitkälti yhtenäiset kunta-alan sopimusten kanssa. SKL ja PACTA ovat yhteistyössä, mitä ilmentää sekin, että PACTAn puheenjohtaja on myös SKL:n päättävän elimen puheenjohtaja. PACTAn jäsenet voivat myös hyödyntää SKL:n palveluita.

Työnantajatoimintojen osalta edunvalvonnallinen yhteistyö toteutuu näin konserniorganisaatioon kuluvien osapuolten kesken ja näille julkisomisteisille yrityksille on avattu myös Ruotsin kuntaliiton muut palvelut.

Tanskan KL ja DR

Tanskassa Kommunenes landsförening (KL) edustaa kuntia ja Danske regioner (DR) alueita. Molemmilla on omat työnantajatoimintonsa. Ne neuvottelevat kunta- ja aluehallinnon toimialoilla sovellettavatkollektiivisopimukset itsenäisesti, mutta tiiviissä yhteistyössä. Kuntien omistamat yhtiöt voivat valita, haluavatko ne noudattaa KL:n tekemiä kollektiivisopimuksia. KL on perustanut erityisen työnantajapalvelun näille yhtiöille, ja niiden käyttäjiksi pyritään saamaan erityisesti yhtiöt, jotka hoitavat aiemmin kunnan vastuulla olleita palveluja. Työnantajapalvelun jäsenyyden myötä KL:n kollektiivisopimukset tulevat yhtiöitä sitovaksi.

Tanskassa julkisen sektorin palkankorotukset kytketään yleensä vuoden viiveellä yksityisen sektorin toteutuneeseen palkkakehitykseen. Neuvotteluissa kaikki alat on niputettu yhteen.

Norjan KS ja KS Bedrift

Norjassa valtakunnallinen etujärjestö Kommunenes sentralforbund (KS) edustaa kaikkia kuntia ja alueita (fylkeskommuner) ja tekee myös niissä sovellettavat työehtosopimukset. Kuntien ja alueiden omistamia yrityksiä edustaa itsenäinen työnantajayhdistys KS Bedrift.

KS neuvottelee ja sopii kunta-alan ammattijärjestöjen kanssa neuvottelumenettelyä koskevan pääsopimuksen, jota sovelletaan kunnissa, alueilla ja KS Bedriftin jäsenyrityksissä. Kuntia ja alueita koskevia neuvotteluja käytäessä työnantajapuolen neuvotteludelegaatiossa on mukana KS Bedriftin edustaja. Jos muutoksia tehdään yrityksiä koskevaan pääsopimuksen osaan, erityistä painoa annetaan KS Bedriftin näkemyksille.

KS neuvottelee omat kuntia ja alueita koskevat työehtosopimukset. Vastaavasti KS Bedrift neuvottelee alan työehtosopimukset itsenäisesti, mutta neuvottelutulos on muodollisesti hyväksyttävä KS:ssa.

Palkansaajapuolen kanssa on oltava yksimielisyys siitä, että yritykset kuuluvat KS Bedriftin neuvotteleman sopimuksen piiriin. Muut yritykset noudattavat kuntia ja alueita koskevaa työehtosopimusta.

KS Bedriftillä on oma hallitus, jonka yhdistyksen yleiskokous valitsee. Kuntavaalien tuloksella ei ole tässä yhteydessä merkitystä. KS Bedriftillä on kuitenkin edustus KS:n päättävissä elimissä.