Liikkeen luovutuksen tunnusmerkkejä

Yhtiöittäminen tarkoittaa uuden organisaation perustamista, joka voi olla osakeyhtiö, säätiö tai kuntayhtymän toiminnallinen osa myös jatkossa kuntakonsernin osana. Jos kunta- tai palvelurakenneuudistuksen puitelaissa tarkoitetut uudelleenjärjestelyt ja kuntajakolaissa tarkoitetut kuntajaon muutokset johtavat henkilöstön työnantajan vaihtumiseen, katsotaan ne liikkeen luovutukseksi.

EU-direktiivi harmonisoi jäseniensä työlainsäädäntöä

Työsopimuslain liikkeen luovutusta koskeva säännös 1:10 § perustuu Euroopan unionin liikkeen luovutusdirektiiviin (2001/23/EY).

Säännöksen mukaan liikkeen luovutuksella tarkoitetaan yrityksen, liikkeen, yhteisön tai säätiön tai niiden toiminnallisen osan luovuttamista toiselle työnantajalle, jos luovutettava pää- tai sivutoimisena harjoitettu liike tai sen osa pysyy luovutuksen jälkeen samana tai samankaltaisena. Direktiivin tarkoitus on harmonisoida EU:n jäsenvaltioiden työlainsäädäntöä myös ylikansallisia liikkeen luovutuksia silmällä pitäen.

Yritysjärjestelyjen mahdollisesti aiheuttamien työoikeudellisten vaikutusten kannalta on tärkeää tietää, muodostaako järjestely työoikeudellisen liikkeen luovutuksen. Jos järjestely täyttää liikkeen luovutuksen tunnusmerkit, työntekijöillä on oikeus siirtyä vanhoina työntekijöinä vastaanottavan yrityksen palvelukseen.

Vastaavaa oikeutta ei ole, jos katsotaan, että kyseessä on liiketoiminnan tai sen osan lopettaminen ja uuden liikkeen aloittaminen.

Yritysjärjestelyjen kolme luokkaa

Työoikeudellisesti yritysjärjestelyt on yleisesti ryhmitelty kolmeen luokkaan oikeuskäytännön perusteella: ei edes liikkeen luovutus, liikkeen luovutus sekä liikkeen lopetus ja uuden liikkeen perustaminen.

Ei edes liikkeen luovutus -ryhmän tärkein yritysjärjestely on osakekauppa, jota ei pidetä liikkeen luovutuksena siinäkään tapauksessa, että kaupan kohteena on yhtiön koko osakekanta. Sama koskee pienyhtiöiden pelkkiä yhtiöosuuksien omistajanvaihdoksia. Osakeyhtiölain mukainen jakautuminen ja sulautuminen kuuluvat myös tähän ryhmään, koska kyse on laissa säädetystä varojen ja velkojen yleisestä siirtymisestä.

Näitä varsin tavallisia yritystoiminnan muutostilanteita ei pidetä työsuhteiden kannalta edes liikkeen luovutuksena, koska työnantajaorganisaatio ei muutu, vaan työsuhteet jatkuvat sellaisenaan.

Erimielisyydet koskien liikkeen luovutusta liittyvät yleensä siihen, onko toimenpide liikkeen luovutus vai onko kyseessä liikkeen lopetus ja uuden aloittaminen. Selkeä liikkeen luovutus on kyseessä, kun yritys myy tai vuokraa toimintansa suoraan toiselle yritykselle.

Tyypillinen esimerkki liikkeen luovutuksesta on, kun kunta yhtiöittää kuntalain velvoittamana toimintojaan, joita hoidetaan kilpailutilanteessa markkinoilla. Toiminnot siis siirtyvät kunnan tai kuntien omistamaan osakeyhtiöön. Siirtymäaikana tapahtuva ja yhtiöittämisvelvollisuudesta johtuva tehtävän siirto katsotaan henkilöstön osalta työsopimuslain ja kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain tarkoittamaksi liikkeen luovutukseksi.

Liikkeen luovutuksen kriteerit

Liikkeen luovutukselle on kolme edellytystä: työnantajan vaihtuminen, osapuolten oikeudellinen yhteys ja identiteettinsä säilyttävän taloudellisen kokonaisuuden luovutus.

Oikeuskirjallisuudessa on esitetty myös toista mallia liikkeen luovutuksen välttämättömistä edellytyksistä. Tässä mallista edellisten tunnusmerkkien lisäksi pohdittavaksi tulevat myös uuden liiketoiminnan samankaltaisuus verrattuna vanhaan ja liiketoiminnan mahdollisen keskeytyksen kestoaika.

Liikkeen luovutustilanteessa etukäteisarviointi säännösten soveltuvuudesta olisi tärkeää, jotta voitaisiin välttää mahdollisesti kalliit jatkoselvittelyt, sillä sääntelyn tarkoituksena on työntekijöiden aseman suojaaminen.

Tarvittaessa Avaintan asiantuntijat ovat käytettävissänne liikkeen luovutukseen liittyvissä asioissa. Avainta on valtakunnallinen ja monitoimialainen yksityisen sektorin työnantajaedunvalvontajärjestö.

www.avainta.fi