Kuntien keksittävä roolinsa uudelleen

​Kuntien tehtävien väheneminen soteja maakuntauudistuksen myötä tarjoaa mahdollisuuden pohtia kuntien tehtävät ja kuntien rooli uudelleen. Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen kehitysjohtaja Olli Hietanen pitää tilannetta harvinaislaatuisena.

– Kuntapäättäjät voivat aidosti miettiä, mikä on kunnan tehtävä, mitä sen pitäisi tarjota kuntalaisille ja kuinka nämä palvelut hoidetaan.

Hietasen mukaan maailma on ajanut ohi, kun kunta on takertunut vanhoihin tehtäviinsä. Erilaiset kansalaisjärjestöt ja verkostot ovat ottaneet vastatakseen monista kuntalaisten hyvinvointipalveluista. Esimerkiksi Hietanen ottaa Leijonaemot eli erityislasten äitien verkoston, joka tarjoaa vertaistukea ja auttaa selviämään arjessa. Vastaavia on paljon. Kuntien mahdollisuus on Hietasen mukaan nimenomaan yhteistyössä. Kunnan pitää rakentaa erilaisia yhteistyöverkostoja kansalaisjärjestöjen, kolmannen sektorin palveluntarjoajien ja yksityisten palveluyritysten kanssa.

– Tarvitaan uskallusta pohtia, mitä tämän päivän kuntalainen tarvitsee voidakseen hyvin.

Hietanen kehottaa pohtimaan, mitä esimerkiksi syrjäytynyt tai syrjäytymisuhan alla oleva työtön tarvitsee.

– Toki hän tarvitsee toimeentulon, mutta ennen muuta mielekästä tekemistä.

Ennen näitä kysymyksiä kuntapäättäjien täytyy kuitenkin kysyä itseltään, mikä on kunta.

– Meidän pitää keksiä tavallaan Suomi uudelleen, Hietanen haastaa.

– Jos kaikki pitäisi keksiä uudelleen, miten se tehtäisiin tällä teknologialla, tällä tiedolla, tällä osaamisella ja tässä maailmantilanteessa. Millaisen Suomen me rakentaisimme?

Entä jos kuntaa ei tarvita?

Hietanen muistuttaa, että tulevaisuudentutkimus ei anna yksiselitteisiä ennustuksia. Sen sijaan tulevaisuudentutkimus antaa erilaisia vaihtoehtoisia tulevaisuuksia: mitä voisi tapahtua, mitä pitäisi tapahtua.

– Voimme keksiä tulevaisuuden itse taiteen ja tieteen keinoin. Luomalla vaihtoehtoisia tulevaisuuksia parannamme päätöksentekoa tässä ja nyt.

Hietanen ei päästä kuulijaansa helpolla. Hän kehottaa miettimään, tarvitaanko kuntia tulevaisuudessa ylipäätään.

– Voiko jokin muu instanssi hoitaa samat tehtävät? Miksi juuri julkisen sektorin pitää huolehtia meistä kehdosta hautaan, hän haastaa.

Tutkija ottaa esimerkiksi oman elämänsä. Hän on käyttänyt julkisesti tuotettuja palveluja syntyessään, päiväkotia ja koulua käydessään, hammashoitolassa vieraillessaan, bussilla kulkiessaan, yliopistossa opiskellessaan ja mm. roskia viedessään. Nyt palkansaajana hän on töissä julkisella sektorilla.

– Mikä tässä tarinassa on ihmeellistä? Meillä on järjettömän suuri julkinen sektori, joka tekee lähes kaiken työn.

Hietanen kysyy, että miten palvelut järjestettäisiin, jos kuntaa ei olisi.

– Mietitäänpä koulua. Tietoa on tarjolla pilvin pimein. Siihen ei enää koulua tarvita. Eli lähdetään miettimään, tulisimmeko toimeen ilman koulurakennusta ja mitä kannattaa opettaa. Unohdetaan se 1800-luvun opetusmalli. Miten tehtäisiin koulu nyt?

Sama ajatteluketju pitää suhteuttaa kuntaan:
– Mitä ongelmia kunnan pitää ratkaista kuntalaisen hyvinvointia ajatellen?

Takaisin kylärakenteeseen?

– Kunta on olemassa sattumalta. Se rakentui kylien pohjalle, vastaamaan yhteisesti hoidettavista asioista. Kunta keksittiin oikeaan tarpeeseen, sillä yhdessä saatiin enemmän aikaan, Hietanen toteaa.

Kuntien pitäisi voida hyvin, sillä paikallisuus on voimistumassa.

– Ääripäät eli globalisaatio ja paikallisuus kasvavat, ja valtioiden asema heikkenee. Tästä huolimatta kunnilla ei mene hyvin.

Hietasen mukaan kunnan idea tulee liian kaukaa. Se ei vastaa nykyajan tarpeisiin. Lisäksi kuntien työmäärä on paisunut vuosien saatossa.

Asukkaiden tarpeista voisivat Hietasen mielestä huolehtia vaikkapa luontaiset asuin- ja työssäkäyntialueet yhdessä kansalaisyhteiskunnan kanssa. Kunnan tehtäväksi jäisi tukea tätä rakennetta.

Ajatelkaa kuntalaisen vinkkelistä

Tulevaisuudentutkija painottaa, että maailmaa ei rakenneta pitämällä pystyssä ikivanhoja keksintöjä.

– Pitää kysyä, miksi kunta on nyt olemassa ja mitä ihmiset oikeasti tarvitsevat, mihin sosiaaliseen tarpeeseen kunta voi vastata.

Verovaroilla ei voi ylläpitää nykyisen kaltaisia rakenteita ja palveluja.

– Kunnan pitäisi mennä lähelle kuntalaisia ja hoitaa tehtävänsä eri tavalla kuin aiemmin. Sen sijaan kunta leikkaa sitä hyvää, mitä on. Kuntalaisen verotus kovenee ja palvelut vähenevät. Missä tässä on porkkana?

Hietasen mukaan kansalaisyhteiskunta ottaa palvelut hoitaakseen.

– Kunnan pitäisi auttaa tämän syntymistä ja olla mukana tukemassa kansalaisyhteiskuntaa.

Mikä rooli kunnalle jää?

– Pitää miettiä, mikä on kunnan ydintehtävä. Sen jälkeen pitää pohtia, mikä on paras tapa toteuttaa se. Sitten pitää ottaa muut mukaan varsinaiseen tekemiseen.

Edessä iso vallankumous

– Uusi teknologia muuttaa maailmaamme seuraavan 20 vuoden aikana enemmän kuin 200 edellistä. Nyt kolmiulotteisesti tulostettu hampurilaispihvi maksaa 11 euroa. Muutaman vuoden kuluttua hampurilaisen tulostaminen tulee halvemmaksi kuin sen perinteinen valmistus, tulevaisuudentutkija Olli Hietanen kertoo.

Kunnan tai alueen elinkelpoisuus ja elintaso riippuvat Hietasen mukaan siitä, kuinka notkeasti siirtyminen uuteen teknologiaan onnistuu.

– Mitä nopeammin otamme uuden teknologian käyttöön, sitä nopeammin se muuttuu uudeksi työksi ja hyvinvoinniksi.