Oikeustapaukset
1
/2016

Lauri Niittylä, johtava työmarkkinalakimies
Kuva: Pixhill

Ei muutoksenhakulupaa työaikamuodon muuttamista koskevissa riidoissa

Korkein oikeus antoi tammikuussa päätökset kahdessa riidassa, joissa oli kysymys työaikamuodon muuttamisesta jaksotyöstä yleistyöajaksi. Se ei antanut muutoksenhakulupaa Vaasan hovioikeuden kahdessa eri tapauksessa antamiin tuomioihin. Näin ollen hovioikeuden tuomiot jäävät pysyviksi.

Kuva: Pixhill.

Kuntatyönantaja-lehden artikkelissa 4/2013 ”Työaikamuotoa voi muuttaa” on käsitelty Vaasan hovioikeuden 8.7.2013 antamaa tuomiota, jossa kysymys oli työnantajan oikeudesta muuttaa yksipuolisesti (ns. muodollinen) jaksotyö yleistyöajaksi. Kyseisessä tapauksessa työntekijöihin noudatettava työaikamuoto oli osassa työsopimuksia mainittu työaikamuotoa osoittavalla tilastokoodilla, osalla työntekijöistä ei ollut kirjallisia työsopimuksia.

Hovioikeus katsoi, että pelkkä koodi ei ilmaise työnantajan ja työntekijän sopimaa ehtoa työaikamuodosta, vaan se oli hallinnon käyttöön tarkoitettua informaatiota. Lisäksi hovioikeuden mukaan jaksotyön pitkäänkään soveltamista tai pitkään jatkunutta oikeutta ruokailla työn ohessa ei voitu pitää sellaisena työsuhteen vakiintuneena ehtona, jota työnantaja ei voisi yksipuolisesti muuttaa. Työnantajalla oli oikeus työehtosopimuksen ja lainsäädännön puitteissa valita työn kannalta tarkoituksenmukaisin työaikamuoto.

Työsopimuksen kirjaukset vaikuttivat tuomioon

Vaasan hovioikeus antoi 30.12.2013 toisessa tapauksessa neljää työntekijää koskevat tuomiot vastaavassa riidassa. Näissä tuomioissa hovioikeus tuli päinvastaiseen lopputulokseen: työnantajalla ei ollut oikeutta työaikamuodon yksipuoliseen muuttamiseen jaksotyöstä yleistyöajaksi.

Nämä tuomiot koskivat tapauksia, joissa työaikamuoto oli työsopimuksissa nimenomaan kirjattu joko sanallisesti ilmaistuna, nimenomaan kirjoitettuna tai valitsemalla eri työaikamuotoja koskevista vaihtoehdoista muodollinen jaksotyö.

Hovioikeus katsoi, että näissä tapauksissa ei kysymys ole ollut teknisluonteisesta tai hallintoa varten tehdystä työsopimuksen merkinnästä vaan nimenomaisesta sopimusehdosta, joka syrjäyttää KVTES:n ja yleiseen työnjohto-oikeuteen perustuvan oikeuden päättää työsuhteessa noudatettavasta työaikajärjestelmästä.

Hovioikeus tuomitsi työnantajan maksamaan työntekijöille korvausta työajan pidentymisestä (jaksotyössä ruokailu työaikana, yleistyöajassa työaikaan kuulumaton), koska puolen tunnin ruokatauon pitäminen ei ollut työntekijöiden kertoman mukaan käytännössä onnistunut eikä onnistu työn luonteen vuoksi (kantajat ovat terveydenhoitajia) ja näin ollen työaika on käytännössä pidentynyt puolella tunnilla ja muutos on siis ollut huomattava.

Työaikamuotoa ei kirjata työsopimukseen

Hovioikeuden päätösten perusteella työnantajan oikeutta muuttaa työaikajärjestelmää voi rajoittaa se, miten työsopimus on laadittu. Työsopimusten laadintaan tulee kiinnittää huomiota eikä kirjauksilla tule rajoittaa työnantajalle kuuluvaa työjohto-oikeutta. Työsopimuksiin ei tule kirjata työaikamuotoa millään tavoin, vaan riittävää on työajan pituuden kirjaaminen ja muutoin viittaaminen työsopimuksessa sovellettavaan työehtosopimukseen.

Korkeimman oikeuden päätökset 22.1.2016.

Työaikamuotoa voi muuttaa, Kuntatyönantaja-lehden 4/2013 s. 24

KT:n laatima työsopimusmalli: www.kt.fi/palvelussuhde/alkaminen/viranhoitomaarays-tyosopimus

11.2.2016

Yhteystiedot