Yhtenäinen hoitoideologia tuo työhön sujuvuutta

Kolarin kunnan henkilöstöä oli osallistunut tilaisuuksiin, joissa Kunta-alan työelämän kehittämisohjelmaa, Kunteko 2020:a esiteltiin, ja aloite hankkeeseen nousikin heidän keskuudestaan.

– Minusta on erittäin hienoa, että aloite tuli henkilöstöltä, sanoo Kolarin perusturvajohtaja Lahja Harju.

Hän tutustui esimiesten kanssa asiaan tarkemmin, ja kun Kuntekon aluetilaisuudet alkoivat, sellainen tilattiin videolla Helsingistä. Henkilöstö oli alusta asti mukana pohdinnassa.

Aluetilaisuuden jälkeen pidetyssä omassa palaverissa henkilöstöltä kerättiin kehittämiselle ”ituja” eli asioita, joita työntekijät pitivät tärkeinä kehityskohteina.

Kolarin sote-hankkeen päätavoite on lisätä tuottavuutta, mutta ennen kaikkea työhyvinvointia.

Mukana neljä hoitoyksikköä

Kehittämisen kohteiksi valittiin kolme yksikköä, jotka palvelevat vanhusasiakkaita. Ensinnäkin palveluasumisen puoli, jota edustaa 35-paikkainen palvelukoti.  Toiseksi kotipalvelu, joka toimittaa vanhuksille palvelut kotiin. Kolmanneksi vuodeosasto, joka tarjoaa vanhuksille akuutin tai pidempiaikaisemmankin sairaanhoidon.

Kehitysvammaisten asumispaikkoja lisättiin uudisrakentamisen myötä 15 paikalla syksyllä 2014. Haasteet sillä puolella ovat pitkälti samoja kuin vanhustyössäkin, joten vammaisten palvelut valittiin neljänneksi kohteeksi.

– Tietenkin kaiken taustalla on pyrkimys siihen, että pääpaino olisi kotiin annettavissa palveluissa. Haluamme auttaa vanhusta asumaan kotonaan mahdollisimman pitkään ja lyhentää sitä aikaa, jonka hän viipyy tehostetussa palveluasumisessa tai vuodeosastolla, Harju sanoo.

Henkilöstöltä ideoita yhtenäiseen hoitoideologiaan

Kunnassa työstetään yhteistä hoitoideologiaa, johon kaikki pohjautuisi meneillään olevassa Seniorikaste-hankkeessa.

Tavoitteeseen johtivat muun muassa henkilöstöltä palavereissa nousseet ”idut”, joissa haluttiin kehittää kuntoutuksellisuutta. Asiakkaat haluttiin vaihtaa saattaen eri yksiköiden välillä niin, ettei hukattaisi sitä hyvää, minkä toinen yksikkö ehkä oli jo aloittanut. Samalla tärkeä tieto siirtyisi, eikä tehtäisi turhaa, päällekkäistä työtä.

Myös sitoutuminen yhteisiin periaatteisiin sekä omahoitajamalli olivat henkilöstöltä tulleissa ideoissa.

– Hoitoideologia lähtee kuntouttavan työotteen hyödyntämisestä. On tärkeää, että kaikki osalliset ymmärtävät, mitä on olla vanha, ja miten asiakkaan omat ja myös hänen omaistensa voimavarat löydetään ja hyödynnetään, Harju sanoo.

Hänen mukaansa hyvin tärkeässä roolissa on tiedon kulku. Tavoitteena on, että kaikki työntekijät tuntisivat asiakkaat mahdollisimman hyvin ja heidät siirrettäisiin saattaen yksiköstä toiseen ilman, että tärkeää tietoa hukkuu välille. Toisen työtä on myös tärkeää tuntea. Rajapintoja eri yksiköiden sekä kunnan ja omaisten välillä hiotaan näin sileämmiksi.

Hankkeessa on mukana myös työn kehittäminen teknologian avulla.

– Olemme esittäneet kunnan vuoden 2016 talousarvioon uusien tietojärjestelmien ottamista käyttöön myös täällä vanhustyössä. Teimme sitten hankkeeseen laajennuksen, että kotipalvelun työntekijät pääsevät älypuhelimilla kirjautumaan toiminnanohjausjärjestelmään ja  tekemään siihen hoitotyöhön kuuluvat ja muut merkinnät. Sieltä tiedot siirtyisivät sähköisesti laskutukseen ja tilastointiin asti.

Näin teknologia helpottaa hallinnollisten rutiinien hoitamista ja jättää työntekijälle enemmän aikaa varsinaiselle hoitotyölle.

Sparraus alkaa joulukuussa

Kunteko on kilpailuttanut valmiiksi kuntien käyttöön kehittäjäpoolin, johon kuuluu 13 erilaista asiantuntijaa. Kolarin hankkeeseen valittiin Kuntekon sparraajaksi kehittämis- ja työnohjauspalvelu Seija Strömberg, jonka kanssa ensimmäinen sparrauspäivä pidetään joulukuussa. Valittu sparraaja on ollut mukana vastaavissa osallistavissa työyhteisöjen kehittämishankkeissa, jotka ovat tähdänneet tehokkuuden ja tuloksellisuuden lisääntymiseen ja henkilöstön työhyvinvointiin.

Myös sisäisiä kehittäjiä koulutetaan Kuntekon tuella jo tammikuussa. Sisäinen kehittäjä vastaa kehittämisprosessin käytännön toteutuksesta omassa työyhteisössään tai organisaatiossaan. Hankkeessa koulutetaan jokaisesta yksiköstä kaksi sisäistä kehittäjää sekä kuntoutuksesta yksi, joten yhteensä koulutettavia on yhdeksän.

– Tavallaan sisäinen kehittäjä on yksikössään innostaja. Samalla hän myös muistuttaa siitä, mitä asioita haluamme viedä eteenpäin, mitkä ovat tärkeitä ja minkä eteen ponnistella. He ovat siis yhteydenpitäjiä ja hankkeensa äänitorvia esimiehistä työyhteisöön ja toisinpäin, Harju sanoo.

Kolarin huoltosuhde on vielä hyvä

Pienessä Kolarin rajakunnassa asuu noin 3 800 asukasta. Matkailulla on Ylläs-kunnassa suuri merkitys työllistäjänä. Lapsia kuntaan syntyy vuodessa 45, joten nuorta väkeä on vielä melko hyvin suhteessa vanhempiin ikäluokkiin. Eläkeläisten määrä kuitenkin kasvaa koko ajan. Vanhustyön kehittämishanke on siis ajallaan, ennen kuin ikäihmisten määrä tekee korjausliikkeistä pakon edessä kiireellisiä.

Se, että aloite kehittämishankkeeseen tuli henkilöstöltä, vahvistaa sitoutumista tavoitteisiin, koska ne tuntuvat omilta ja mielekkäiltä. Kaikkiaan vanhus- ja kehitysvammaistyön kehittämishanke koskettaa jopa 70:ää henkilöstön jäsentä Kolarissa.