Miten päiväkodinjohtajan työaikakorvaukset määräytyvät

KVTESin III luvun 22 §:n soveltamisohjeen mukaan johtavassa asemassa ovat osaston, toimiston tai vastaavanlaisen yksikön päällikkönä tai vastaavanlaisessa johtotehtävässä toimivat henkilöt tai henkilöt, jotka muutoin voidaan rinnastaa päällikön tehtävässä olevaan.

Soveltamisohjeen mukaan johtavassa asemassa ei ole pääsääntöisesti viranhaltija/työntekijä, jonka pääasiallisena tehtävänä on johtaa tai valvoa työtä ja joka ei ota osaa tai vain tilapäisesti ottaa osaa johdettaviensa tai valvottaviensa työhön.

Viranhaltijan/työntekijän voidaan katsoa olevan itsenäisessä asemassa, mikäli hänen tehtäviensä luonne on sellainen, että työajan käyttöä ei voida riittävän tarkasti valvoa tai työajan käytön tarkka valvonta ei ole tarkoituksenmukaista.

Arvioitaessa viranhaltijan/työntekijän asemaa ja pääasiallisten tehtävien sisältöä merkityksellistä on hänen tosiasiallisten työtehtäviensä luonne.

Jos esimiehen työ on pääasiassa työnjohtotyötä ja esimiehen työaika on ollut sidoksissa suorien alaisten työaikaan, kyseessä ei ole KVTESin määräyksen mukainen johtava asema. Oikeustapauksessa TT 183/2014 esimiehillä oli hallinnollisia tehtäviä, mutta hallinnollisen työn määrä oli suhteellisen vähäinen: se oli vienyt vain noin 20–30 prosenttia työajasta.

KVTES III luvussa on kolme eri työaikakorvauksia koskevaa määrittelyä:

• tehtävät, joissa ollaan ”normaalien” korvausten piirissä
• tehtävät/henkilöt, jotka ovat rajoitetusti korvausten piirissä (23 § 1 mom.)
• ja tehtävät / henkilöt, joille ei lähtökohtaisesti makseta korvauksia lainkaan (23 § 3 mom.)

Rajoitetusti korvauksen piirissä olevien ero ”tavallisiin” työaikakorvauksiin on käytännössä se, että varallaolokorvausta on rajoitettu (yön tunnit), ylityökorvauksen kerroin on aina 50 % ja se, että iltatyökorvaus puuttuu kokonaan.

KVTES 23 § 3 momentin piirissä taas ovat mm. kunnan ylin johto, mutta myös laitoksen tai muun toimintayksikön johtaja, joka hoitaa pääsiallisesti hallinnollisia tehtäviä. Työnantaja voi harkita kohtuullisuussyistä korvauksia 3 momentin piirissä oleville.

Onko yksittäisen päiväkodin johtaja itsenäisessä tai johtavassa asemassa?

• Päiväkodin johtaja (virkasuhde) on ammatillisen työn johtaja (laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 272/2005 10 § 3 mom.)
• Päiväkodin johtaja toimii päiväkodin henkilöstön lähiesimiehenä
• Tehtävä edellyttää lähtökohtaisesti päivittäistä paikalla oloa päiväkodissa.
• Päiväkodin johtajan osalta on tavanomaista, että työnantaja seuraa ja valvoo päiväkodin johtajan työtä työvuoroluettelolla, jonka vahvistaa ja hyväksyy hänen hallinnollinen esimiehensä.
• Tavanomaista on, että päiväkodin johtaja tarvittaessa sijaistaa alaisiaan, mm. opetus- ja kasvatustyössä.
• Päiväkodin johtaja edustaa kunnan organisaatioissa ns. alinta esimiestasoa.
• Tehtäväkohtainen palkka määräytyy päivähoidon johto- ja esimiestehtävät hinnoittelukohdan mukaan. Kyseessä ei ole hinnoittelun ulkopuolinen tehtävä.
• Päiväkodin johtaja ei ole palkkausluvun mukainen työnantajan edustaja (II 17 §), jonka palkka voitaisiin määritellä kokonaispalkkana.

Yllä olevin perusteiden valossa voi todeta, että yksittäisen päiväkodin johtaja ei lähtökohtaisesti ole johtavassa tai itsenäisessä asemassa toimiva viranhaltija (KVTES III luku 22–23 §).

Sen sijaan päivähoidon hallinnollisen johdon (esim. varhaiskasvatusjohtaja, päivähoidon johtaja, päivähoidon eräät johtavat suunnittelutehtävät) tehtävä on luonteeltaan hallinnollisesti itsenäisen osan johtamista.

Yksittäisillä päiväkodeilla ei nykykäsityksen mukaan enää ole hallinnollista johtoa vaan ainoastaan ammatillinen johto (vrt. KVTES 23 § 3 mom. soveltamisohje).

Katso myös työtuomioistuimen tuomio 2014/183