Sote-uudistuksessa edettävä harkiten

Kunnissa ja kuntayhtymissä on syytä varautua sote-sektorin remonttiin, vaikka sote-uudistus jääkin seuraavalle eduskunnalle. Kuntatyönantajien neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas arvioi, että uudistus astuu voimaan aikaisintaan 2018, eli vuotta aiottua myöhemmin.

Hän tähdentää, että hallituksen rakennepaketissa mainitut säästöt sote-sektorille ovat joka tapauksessa edessä, valittiinpa sote-malliksi kuntayhtymät tai maakuntamalli.

– Sote-uudistus on suurin mullistus kuntahistoriassa. Siihen pitää varautua hyvin.

Muun muassa Itä- ja Pohjois-Suomessa on ryhdytty valmisteluihin uusien suurten yhteistyömallien synnyttämiseksi. Esimerkiksi Eksotessa saatiin yhdistettyä erikoissairaanhoito, sairaanhoito, terveydenhoito ja sosiaalipalvelut järkeväksi kokonaisuudeksi.

Sen sijaan vuosikymmeniksi tehtävät sopimukset terveyspalveluiden ulkoistamisista voivat Nybondas-Kankaan mukaan koitua kunnille ongelmiksi. Niitä voi olla vaikea jälkikäteen integroida suuriin sote-kuntayhtymiin.

Ensin tehtävänkuvat, sitten palkat

Nybondas-Kangas kehottaa työnantajia pitämään pään kylmänä.

– Kuntaliitoksissa on nähty, että palkkoja korotettiin juuri ennen liitosta. Samaan ei ole nyt varaa, sillä kustannukset kaatuvat seuraaville työnantajille ja ylimääräiset korotukset vaikeuttavat palkkojen harmonisointia.

KT Kuntatyönantajat haluaa palkkaharmonisointiin riittävästi aikaa. Kunta-alaa koskevien tuomioistuinpäätösten mukaan harmonisointi voi viedä esimerkiksi kolme vuotta. Nybondas-Kankaan mukaan tästä ei saisi tehdä sääntöä. Hän muistuttaa tasa-arvoviranomaisten linjauksista, joiden mukaan työnantajan on osoitettava, että siirtymäaika on tarpeen ja että palkkauserojen poistamiseen on oltava objektiivinen este. Linjauksissa ei kuitenkaan mainita, miten ehdot todennetaan.

– Siirtymäajan tarpeellisuuden voisi kirjoittaa jo sote-lainsäädäntöön. Samaan tapaan kuin lainsäädännössä nyt katsotaan työnantajamuutos automaattisesti liikkeenluovutukseksi.

Seuraavan hallituksen tulisi Nybondas-Kankaan mielestä antaa sote-uudistuksen palkkaharmonisointiin riittävästi aikaa. Kyseessä ovat suuret summat. KT Kuntatyönantajat arvelee, että palkkojen harmonisointiin menee 60 550 miljoonaa euroa riippuen muun muassa siitä, mikä valitaan tavoitepalkkatasoksi.

Palkkojen harmonisointi ei ole helppoa, mutta sitä ennen uuden kuntayhtymän henkilöstölle on tehtävä uusi palkkausjärjestelmä ja systemaattinen työn vaativuuden arviointi.

– Ensin pitäisi palkkaharmonisoinnin sijaan keskustella, mitä palveluja kuntalaisille tuotetaan ja millä henkilöstöllä. Kun palvelukonsepti on selkeä, pitää tarkentaa muiden muassa tehtävänkuvat. Ja vasta lopuksi harmonisoidaan palkat, Nybondas-Kangas sanoo.

Muutoin vaarana on, että vanhat rakenteet ja tehtävänkuvat siirretään uuteen organisaatioon eivätkä toimintatavat muutu.

Paras-hankkeen virheet vältettävä

Kuntaliitosten virheitä ei Nybondas-Kankaan mielestä pidä toistaa soteuudistuksessa.

Paras-hankkeen antama viiden vuoden irtisanomissuoja kuntaliitoksissa johti siihen, ettei rakenteita ja tehtävänkuvia päästy muuttamaan ennen kuin suoja-aika oli ohi. Nybondas-Kangas mainitsee esimerkkeinä Salon ja Kouvolan.

– Irtisanomissuoja haittasi uusien toimintatapojen ja työnjakojen syntyä. Hän esittää, että uusia toimintatapoja pohdittaisiin avoimin mielin.

– Uusia toimintatapoja tarvitaan vaikkapa suun terveydenhuollossa, sosiaalitoimessa sekä terveydenhuollon koko hoitoketjussa lääkäripalveluista avustaviin tehtäviin.

Henkilöstöresursseja voisi Nybondas-Kankaan mukaan käyttää kuntalaistenkin kannalta mielekkäämmin, jos kelpoisuusehtoja väljennettäisiin.

– Nyt on menty toiseen suuntaan. Sosiaalityöntekijän sijaisuusehtoja ollaan tiukentamassa, samoin koulukuraattoreiden osalta, hän mainitsee ja muistuttaa, että muutokset ovat vastoin hallituksen rakennepoliittisia linjauksia.

Sote-uudistuksen onnistumiseksi tarvitaan myös muutoksia työaikalainsäädäntöön.

– Kotihoidossa on jouduttu siirtymään jaksotyöajasta takaisin vanhaan yleistyöaikaan, koska laki ei salli järkeviksi koettuja ratkaisuja. Työaikalainsäädäntö on vuodelta 1996, joten se olisi saatava ajan tasalle.

Nybondas-Kankaan mukaan lakia tulisi muuttaa ainakin varallaolon, liukuvan työajan, jaksotyön soveltamisalan ja työajaksi luettavan ajan osalta.

– Monissa sopimuksissa on sovittu järkevistä menettelyistä. Laki kuitenkin ohjaa taustalla, mihin suuntaan työaikoja tulee kehittää.

Henkilöstöpolitiikka linjakkaaksi

Uusien sote-alueiden myötä syntyy liuta uusia työnantajia. Viimeisimmässä mallissa kuntayhtymiä olisi ollut 19. Kunta-alan sosiaali- ja terveyssektorilla on nyt noin 300 työnantajaa.

Nybondas-Kangas huomauttaa, että oma lukunsa on uusien työnantajayksiköiden henkilöstöpolitiikka.

– Kunnissa on erilaiset periaatteet, kuinka palkitaan uran merkkivuosina, mitä työterveyshuollon palveluita ostetaan, millä perustein myönnetään vuorotteluvapaata tai mitkä tekijät korottavat henkilökohtaista lisää, hän luettelee.

Lain ja tuomioistuinten päätösten mukaan kuntien työntekijöitä tulee kohdella yhdenvertaisesti. Nybondas-Kangas sanoo, että erilaiset käytännöt ja käytänteet on sovitettava yhteen.

– Uudessa kuntayhtymässä on noudatettava yhtenäistä henkilöstöpolitiikkaa, vaikka peruskunnissa pitäydyttäisiin vanhoissa menettelyissä. Kunnissa on erilaisia käytäntöjä, miten yt-neuvotteluissa edetään tai kuinka yhteydenpito luottamusmiehiin hoidetaan. Sote-yhtymässä voi olla vain yksi malli.

Nybondas-Kangas sanoo, että tulevaisuuden soten osaamisen kartoitus ja osaamisen päivitykset ovat iso haaste.

Kuntasektorin valtuutetuilta vaaditaan kykyä ennakoida tulevaisuutta:

– Heidän pitää pystyä linjaamaan, millaisen palvelu- ja henkilöstöstrategian työnantaja valitsee. Toivottavasti strategia ulottuu pidemmälle kuin vain yhdelle nelivuotiskaudelle, Nybondas-Kangas sanoo.

– Mutta ensin pitäisi ratkaista, millä lainsäädännöllä ja rahoitusmallilla edetään ja kuinka demokratia-kysymys ratkaistaan. Toivottavasti uudistuksen valmistelua jatketaan heti, kun uusi hallitus on valittu.