Savuttomuus on kaikkien etu

Parikymmentä vuotta poltettuaan helsinkiläinen mielenterveyshoitaja Sirkku Mankki huomasi hengityksensä pihisevän jo pelkästä kävelystä. Takana oli monta tupakoinnin lopettamisyritystä, mutta tällä kertaa Mankki ei yrittänyt pärjätä omin avuin.

– Googletin ja löysin tupakkaklinikan. Mennessäni sinne siellä sanottiin heti ”Tervetuloa, täällä pääset tupakasta eroon”, Mankki muistelee tupakkaklinikan lämmintä vastaanottoa.

Helsingin kaupunki on ollut savuton vuodesta 2007 ja tupakkaklinikka on osa Savuton Helsinki -ohjelmaa. Klinikka auttaa niin kaupungin työntekijöitä kuin kuntalaisia pääsemään eroon tupakasta. Mankki pääsi saman tien yksilövastaanotolle sekä tupakastavieroitusryhmään. Klinikalla savuttomuuden tavoittelijoita auttoivat myös ravintoterapeutti, lääkäri ja fysioterapeutti.

– Fyssari antoi liikuntaohjeita ja ravitsemusterapeutti omat hyvät vinkkinsä, esimerkiksi pätkiä porkkanoita pieniksi tupakan mittaisiksi paloiksi. Asiantuntija-avun ja faktojen lisäksi klinikan huolehtiva henkilöstö ja vertaistuki olivat tärkeitä päätöksessä pysymisen kannalta.

– Klinikan työntekijä saattoi välillä soittaa ja kysellä miten menee. Vieroitusryhmässä kaikki painiskelivat saman asian äärellä, Mankki muistelee.

Mankkia kannusti myös työpaikalla annettu tuki ja tsemppaus lopettamispäätökselle. Hänen mielestään työnantajat voisivat ottaa aktiivisemman roolin savuttomuuden edistämisessä.

– Käskyttäminen ei toimi, mutta työpaikan ylempi taho voisi näyttää esimerkkiä ja järjestää esimerkiksi tietoiskuja työterveyshuollon kanssa, hän ideoi.

Savuttomuus yleistyy

Myös Savuton Suomi 2040 -verkoston puheenjohtaja Kari Reijula pitää työnantajan esimerkkiä ja kannustusta tärkeänä. Ihmisten haluun lopettaa tupakointi vaikuttavat kuitenkin myös yleisemmät yhteiskunnan trendit.

– Savuttomat työpaikat ovat yleistymässä. Savuttomuus ja terveelliset elämäntavat ovat selvästi nyt ”in”, hän sanoo. Työterveyslääkärinäkin toimiva Reijula pitää työpaikkojen ja työterveyshuollon yhteistyötä oleellisena savuttomuuteen kannustamisessa. Yhä useampi työpaikka sopii työterveyshuollon kanssa, että terveystarkastuksissa ja sairausvastaanotoilla otetaan puheeksi myös tupakointi.

– Ilman tätä tupakoijat eivät hoksaa pyytää apua. Yksin lopettaminen ei tahdo onnistua, vaan tarvitaan asiantuntijan tukea. Sitä löytyy työterveyshuollosta, Reijula perustelee.

Työpaikoilla voidaan järjestää myös tupakoinnin lopettamiseen rohkaisevia kampanjoita tai savuttoman työpaikan kampanjoita, jotka voivat saada tupakoivat työntekijät pohtimaan omaa sauhutteluaan.

Ei sormella osoittelua

Erilaiset tupakoinnin vastaiset kampanjat ja työterveyden kysymykset työntekijän tupakoinnista eivät saisi tuntua tupakoivista työntekijöistä osoittelevilta tai tungettelevilta. Reijula korostaakin, että savuttomuus on työpaikan yhteinen asia.

– Tässä ei ole kysymys jaosta kahteen. 80 prosenttia tupakoijista on huolissaan terveydestään tupakointiin liittyen, kaksi kolmesta haluaisi lopettaa ja yli puolet on tehnyt vakavan yrityksen vuoden aikana lopettaa, hän toteaa.

Luvut kertovat, että suurin osa tupakoijista haluaa olla mukana toiminnassa, mikä edistää tupakoinnin loppumista.

Stumppaamisesta hyötyvät kaikki

Sirkku Mankki on huomannut, miten monella eri tavalla savuttomuus on häneen vaikuttanut. Hän on terveempi ja satunnaiset flunssat tuntuvat paljon aiempaa lievemmiltä.

– Mitään pahempia tauteja ei ole tullut. Ennen kun tupakoin, taudit pitkittyivät ja nenä oli aina tukossa. Kipeänäkin piti raahautua tupakalle, hän muistelee.

Nykyään Mankki jaksaa paremmin kolmivuorotyössään, hänen hapenottokykynsä on parantunut eikä henki enää pihise. Lisäksi tupakointiin kuluneen ajan ja rahan voi nyt käyttää muuhun.

Yksittäisen työntekijän kokemien hyvien vaikutusten lisäksi tupakoinnin lopettaminen vaikuttaa myös työnantajiin. Tupakoivasta työntekijästä on laskettu aiheutuvan keskimäärin 2 000 euron lisäkustannukset vuodessa. Kulut koostuvat sairauspoissaoloista, hoitokuluista sekä työtehon ja tuottavuuden laskusta.

Tuleeko Suomesta savuton?

Savuton Suomi 2040 on yhteistyöhanke, joka pyrkii tekemään Suomesta tupakattoman. Kohti tavoitetta edetään vahvistamalla ihmisten myönteistä suhtautumista tupakoimattomuuteen, ehkäisemällä nuorten tupakoinnin aloittamista, tukemalla tupakkatuotteiden käytön lopettamista sekä vahvistamalla tupakkalain täytäntöönpanoa.

Savuton Suomi 2040 -verkostoon kuuluu monia eri tahoja, kuten Allergia- ja Astmaliitto ry, Työterveyslaitos, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Savuton kunta -hanke.

Yksi Savuton Suomi 2040 -hankkeen osa on vuosittainen Paras Savuton Työpaikka -kilpailu, jota on järjestetty vuodesta 2011 lähtien. Vuoden 2015 kisaan voi osallistua 5. huhtikuuta asti ja voittaja palkitaan 5. toukokuuta.

Lisätietoja: www.savutonsuomi.fi