Rovaniemi etsii luovia ratkaisuja

Rovaniemellä uudistetaan parhaillaan kaupungin rakenteita ja hallintoa. Uuteen tulosohjausmalliin siirryttiin vuoden alussa.

Tätä ennen kaupungilla oli vuodesta 2006 lähtien käytössään sopimusohjausmalli, joka oli kaupungin oma sovellus tilaaja-tuottajamallista. Sopimusohjausmallissa tilaajaorganisaation ja kaupungin oman tuotanto-organisaation välillä tehtiin palvelusopimus, jossa määriteltiin palveluiden määrä, laatu ja hinta. Järjestelmä sai kritiikkiä siitä, että päättäjien ja kaupunkilaisten oli hankala hahmottaa kuka vastaa mistäkin.

Selvitystyön jälkeen kaupunki päätti luopua tilaaja-tuottajamallista. Uuteen tulosohjausmalliin siirryttiin vuoden alussa.

– Tavoitteena on saada selkeämpi, yksikertaisempi sekä myös tehokkaampi organisaatio. Päädyttiin aika perinteiseen linjaorganisaationmalliin ja tulosohjaukseen ohjausjärjestelmänä, henkilöstön kehittämispäällikkö Ville Urponen sanoo.

Rakenteita uusiksi

Tämän vuoden alussa on muodostettu uudet toimialaorganisaatiot. Kaupungissa on edelleen myös liikelaitoksia sekä kaupungin hallituksen alaisuudessa oleva hallinto-organisaatio.

Uutta organisaatiota valmisteltiin viime syksystä saakka, ja toimialarakenteiden selvittely jatkuu edelleen. Esimerkiksi 60​–​70 hengen hallinto-organisaatio käydään läpi kevään aikana. Uuden toimintamallin myötä laaditaan konkreettiset suunnitelmat palveluiden tuottamiseksi pienemmillä kustannuksilla. Millä keinoin kaupungin taloutta sitten pyritään saamaan kuntoon? Kuinka täytetään kasvavat palvelutarpeet samanaikaisesti kun henkilöstömäärä vähenee?

– Tämähän se dilemma on. Varmasti joudumme nyt miettimään, mihin meidän rahkeet riittävät, Urponen myöntää.

Eduskunnan päätökset vaikuttavat siihen, minkälaisia lakisääteisiä velvoitteita kunnilla on. Urposen mukaan kaikista puheista huolimatta ne eivät ole vähentyneet, päinvastoin. Lisäksi Rovaniemelläkin tarjotaan palveluita, jotka ylittävät minimivelvoitteet.

Rovaniemellä mietitään uudelleen olemassa olevia verkostoja ja palvelurakenteita. Urponen nostaa esimerkkinä muun muassa luokkien ryhmäkoot. Myös subjektiivista päivähoito-oikeutta voidaan tulkita uudelleen.

Myös mahdollinen tuleva sote-uudistus vaikuttaa. Tämän hetken tiedon mukaan Lappiin muodostetaan uusi kuntayhtymä, johon siirtyvät erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto sekä sosiaalipalvelut. Rovaniemen kaupungin organisaatiosta noin 1000 henkeä siirtyy uuteen organisaatioon.

Uudenlaista ajattelua

Kaupungin budjetti on jo usean vuoden ajan ollut alijäämäinen, joten luoville ratkaisuille on tilaa. Rovaniemellä on haluttu kehittää uusia juttuja ennakkoluulottomasti, ja kaupunki on ollut monessa kunta-alaan liittyvässä asiassa edelläkävijä.

Urposen mielestä Rovaniemen ongelmat eivät ratkea lomauttamalla tai irtisanomalla henkilöstöä, vaan kustannusrakennetta saadaan pienemmäksi palveluiden uudelleen suunnittelun kautta. Hän peräänkuuluttaa pitkäjänteistä 5–10 vuoden strategista suunnittelua niin rakenteissa kuin henkilöstöpuolellakin. Kaupunkia tulisi rakentaa hallitusti ja ennakoiden.

– Meidän tulee ennakoida osaamistarvetta ja samaan aikaan jatkuvasti miettiä, mitä kaupunki tekee strategisesti itse, mitä pystytään automatisoimaan tai keskittämään jonnekin muualle.

Rovaniemen kaupungin henkilöstömäärä on kaikkiaan noin 3500. Urposen mukaan kaupungin täytyy panostaa jo olemassa olevan henkilöstön kehittämiseen siten, että oikeat ihmiset tekevät oikeita asioita oikeissa paikoissa – ja tehokkaasti.

Yksittäinen työntekijä voimavarana

Urposen mukaan vielä ei osata riittävästi hyödyntää sitä suurta voimavaraa, joka saavutettaisiin sillä, että henkilöstö saataisiin kehittämään omaa työtään, jolloin resurssit kohdistuisivat oikeisiin asioihin.

– Jokaisen kannattaisi miettiä, voisiko tämän tehdä toisin? Ne voi olla tosi pieniä juttuja, joilla on iso merkitys.

Myös sisäisen viestinnän kehittämisellä ja avoimella vuorovaikutuksella luotaisiin yhteenkuuluvuuden tunnetta ja sitä kautta vaikuttavuutta suuressa organisaatiossa.

– Ja jos jokainen tekee siihen omaan työhönsä liittyen vaikka tonnin säästön, niin sehän kertautuu.

Rovaniemellä on tänä syksynä aloitettu esimiehille suunnattu koulutus, jossa käsitellään työyhteisöön, vuorovaikutukseen ja palautteen antoon sekä strategiseen johtamiseen liittyviä asioita. Tavoitteena on saada esimiehet tukemaan henkilöstön oma-aloitteellisuutta.

– Ei esimiehet ja johtajat näitä asioita yksin ratkaise, vaan koko porukka täytyy saada mukaan. Mahdollisuus on siinä, että suuri joukko saadaan aktiiviseksi ja hyödynnetään niitä signaaleja. Täytyy osata kannustaa läpi linjan siihen, että asioita voi tehdä toisin.

Johtaja ammattina

Esimiestyö on muuttumassa ja esimerkiksi ihmisten johtaminen korostuu entisestään. Kunnissa on runsaasti korkeasti koulutettua henkilöstöä, asiantuntijoita. Tämän vuoksi johtajalta vaaditaan substanssiosaamista nimenomaan johtamisesta. Esimies ei voi olla kaikkien alaistensa organisaatioiden tehtävien asiantuntija.

– Esimiestyö ja johtamistehtävä on tavallaan oma ammattinsa ja jossakin kohtaa täytyy pystyä miettimään se, että substanssiosaamisesta täytyy osata etäytyä ja miettiä johtamisen kannalta näitä asioita.

Vaikean taloustilanteen aikana Urponen toivoo, että poliittinen puoli ja viranhaltijapuoli puhaltaisi yhteen hiileen. Luottamuksen rakentaminen on kaikkein tärkeintä.

– Toivon, että turha värkkääminen jäisi pois. Voimavaroja on kaikilla kuitenkin rajallisesti ja kaikilla on yleensä muutakin kuin työ. Energiaa tulisi käyttää oikeisiin asioihin.