Palmian työnseisauksesta ennätyssakot
Työtuomioistuin tuomitsi 9. joulukuuta 2014 JHL:n ja sen Helsingin yhteisjärjestön hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta. Kunta-alan unioni tuomittiin hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden rikkomisesta.
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry ja sen paikallinen ammattiyhdistys järjestivät Helsingissä työnseisauksen 23. syyskuuta 2014. Työtuomioistuimen mukaan työtaistelu oli laiton. Työtaistelun taustalla oli liikelaitos Palmian yhtiöittämiseen liittyvään päätöksentekoon vaikuttaminen.
Työtuomioistuin tuomitsi JHL:n ja paikallisen ammattiyhdistyksen yhteensä 49 000 euron hyvityssakkoihin työrauhavelvollisuuden rikkomisesta. Kunta-alan unioni tuomittiin 18 500 euron hyvityssakkoihin valvontavelvollisuuden rikkomisesta.
Työtuomioistuin tuomitsi järjestöt jo aiemmin syksyllä kahteen kertaan samaan asiaan liittyvästä laittomasta työtaistelu-uhasta. KT pitää hyvänä, että työtuomioistuin otti varsinaisesta työseisauksesta antamassaan tuomiossa hyvityssakkojen määrässä huomioon sen, että järjestöt toteuttivat laittomaksi tietämänsä työnseisauksen sekä työseisauksen laajuuden ja sen aiheuttamat haitat tuhansille ulkopuolisille.
Vuorokauden kestäneeseen työnseisaukseen osallistui 5 241 työntekijää ja viranhaltijaa. Työnseisauksesta aiheutui työnantajalle ylimääräistä työtä ja kustannuksia.
Lisäksi aiheutui huomattavaa haittaa Helsingin kaupungin palvelutuotannolle. Työnantaja joutui ennen työnseisausta ja sen aikana ryhtymään toimenpiteisiin palveluiden uudelleen järjestämiseksi työnseisauksen aikana.
Kustannuksia ja haittoja aiheutui myös lukuisille yksityishenkilöille. Työnseisaus vaikeutti merkittävästi kymmenien tuhansien kaupunkilaisten työ- ja vapaa-ajan matkustamista.
Laiton työtaistelu
Joulukuun 2014 tuomiossa työtuomioistuin katsoi, että kysymyksessä on laiton työtaistelu (tuomio 9.12.2014, TT 2014-184). Painostustoimi liittyi työntekijöiden työehtoihin ja kohdistui työntekijöiden osalta voimassa olevaan kunnalliseen yleiseen virka- ja työehtosopimuksen, kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen sekä kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen mukaiseen työnjohto-oikeuteen. Viranhaltijoiden osalta työtaistelulla oli rikottu kunnallisessa virkaehtosopimuslaissa säädettyä pysyvää työrauhavelvollisuutta.
Tuomittujen hyvityssakkojen määrässä työtuomioistuin otti huomioon mm. työtaistelun laajuuden ja sen seikan, että työnseisaus toimeenpantiin, vaikka työtuomioistuin oli tuomioissaan 18.9.2014 (TT 2014-137) katsonut, että ko. työnseisauksella uhkaaminen oli lainvastainen työtaistelutoimenpide.
Tuomiot linjassa aiemman oikeuskäytännön kanssa
Työtuomioistuimen syksyllä 2014 antamat tuomiot ovat linjassa aikaisemman oikeuskäytännön kanssa. Työtuomioistuin tuomitsi vuonna 2012 ja vuonna 2013 antamissaan tuomioissa (TT 2012-76 ja TT 2013-169) Kunta-alan unionin ja JHL:n hyvityssakkoihin, kun ne olivat toteuttaneet työnseisauksen, jolla vastustettiin henkilöstöpolitiikkaa, ulkoistamista ja työehtojen heikentämistä.
Vuoden 2012 ratkaisussa tuotiin esiin, että lailliselta poliittiselta työtaistelulta on oikeuskäytännössä edellytetty muun muassa, että se ei osaksikaan kohdistu sovellettavaan työehtosopimukseen. Tästä huolimatta järjestöt yrittivät syksyllä 2014 väittää, että kysymyksessä olisi laillinen poliittinen työtaistelu.
Järjestöjen toiminta syksyllä 2014 on siis ollut erittäin moitittavaa. Ne ovat täysin tietoisina järjestäneet laittoman työn seisauksen. Erityisen huolestuttavaa on se, että järjestöt jatkoivat työtaistelulla uhkaamista ja toteuttivat laittoman työnseisauksen siitä huolimatta, että työtuomioistuin oli jo ennen työnseisauspäivää todennut, että kyseisellä työnseisauksella uhkaaminen on laitonta. Järjestöt ovat toiminnallaan osoittaneet täydellistä piittaamattomuutta työrauhajärjestelmää ja -velvollisuutta kohtaan.
Kuntatyönantaja-lehdessä 5/2014 on selostettu työtuomioistuimen tuomioita TT2014-137 ja TT 2014-155.
19.2.2015