Uusi turvallisuusselvityslaki

Henkilöturvallisuusselvityksellä tarkoitetaan laissa työntekijän tai henkilön nuhteettomuuden tai luotettavuuden varmistamiseksi laadittavaa selvitystä hänen taustastaan.

Uuden lain tarkoituksena on suojata erityisesti yhteiskunnan keskeisiä etuja kuten valtion turvallisuutta, maanpuolustuksen etua sekä yleistä turvallisuutta. Laki laajentaa tuntuvasti turvallisuusmenettelyn piiriin kuuluvia tehtäviä aikaisemmasta.

Kunta-alan kannalta merkittäviä tehtäviä ovat yhteiskunnan toiminnan kannalta välttämättömän infrastruktuurin hoitamiseen liittyvissä toiminnoissa.

Lakiin sisältyy uutena toimenpiteenä yritysturvallisuusselvitys, jonka avulla voidaan selvittää yrityksen vastuuhenkilöiden taustoja, yrityksen tietoturvallisuuden tasoa ja sen kykyä hoitaa sitoumuksiaan.

Henkilöturvallisuusselvitys

Henkilöturvallisuusselvitys laaditaan kuten nykyinenkin turvallisuusselvitys suppeana, perusmuotoisena tai laajana.

Kunta voi hakea perusmuotoista tai suppeaa selvitystä viranhaltijoista ja työntekijöistä tehtävissä, joissa voi vahingoittaa yhteiskunnan kriittiseen infrastruktuuriin ja tuotantoon kuuluvia tehtäviä kuten voimahuoltoa, tietoliikenne- ja tietojärjestelmiä, yhdyskuntatekniikkaa, elintarvikehuoltoa ja vesihuoltoa.

Kunnat voivat hakea perusmuotoista ja suppeaa turvallisuusselvitystä myös tietojärjestelmän pääkäyttäjästä.

Suppea henkilöturvallisuusselvitys voidaan laatia lisäksi niistä palvelussuhteessa tai toimeksiantotehtävässä toimivista, jotka saavat pysyvän oikeuden päästä viranomaisen tiloihin hoitamaan itsenäisesti rakennus-, asennus-, huolto- tai vartiointitehtäviä.

Suppea selvitys voidaan myös laatia lentoasemalla tai satamassa yleisöltä suljettuihin tiloihin tai tietoliikenneyhteyksien tai sähkön- ja energiantuotannon kannalta merkityksellisiin kohteisiin pääsevistä henkilöistä.

Selvityksen kohdehenkilö voi myös työskennellä sellaisessa yhdyskuntatekniseen huoltoon tai elintarvike- tai lääkehuoltoon kuuluvassa tehtävässä, jossa voi aiheuttaa vakavaa vaaraa yleisön terveydentilalle tai turvallisuudelle.

Perusmuotoisen turvallisuusselvityksen päätietolähteitä ovat väestötietojärjestelmä, rikosrekisteri ja poliisin henkilörekisterit, tullin ja rajavartiolaitoksen rekisterit, ammatin- ja elinkeinonharjoittajien rekisterit, ulkomaalais- ja viisumirekisterit, ulosottorekisteri ja luottotietorekisteri.

Selvityksen hakeminen

Henkilöturvallisuusselvitystä voi hakea työnantaja tai toimeksiantaja kohdehenkilön etukäteen antaman kirjallisen suostumuksen perusteella. Koulutukseen valittavasta henkilöstä selvitystä hakee koulutuksen järjestäjä. Myös kohdehenkilö voi itse hakea turvallisuusselvityksen laadintaa.

Perusmuotoisen ja laajan henkilöturvallisuusselvityksen laatii pääsääntöisesti suojelupoliisi ja suppean turvallisuusselvityksen poliisihallituksen määräämä poliisihallinnon yksikkö.

Turvallisuusselvitys ja sen perusteella annettava todistus ovat pääsääntöisesti voimassa toistaiseksi, enintään kuitenkin viisi vuotta. Turvallisuusselvityksistä peritään hakijalta valtion maksuperustelaissa (150/1992) säädetty maksu.

Selvityksen vaikutukset ja rekisteröinti

Turvallisuusselvitys ei sido sitä, jonka käyttöä varten selvitys on laadittu. Selvitykseen saadaan ottaa salassa pidettäviä tietoja vain kyseisessä tapauksessa tarpeellisessa muodossa ja laajuudessa. Selvitykseen ei saa sisällyttää viranomaisen arviota selvityksen kohteen nuhteettomuudesta, luotettavuudesta tai sopivuudesta virkaan tai tehtävään.

Suojelupoliisi pitää turvallisuusselvitysrekisteriä tarpeettomien turvallisuusselvitysten välttämiseksi, viranomaisten tiedonvälityksen sekä selvityksen kohteiden luotettavuuden ja nuhteettomuuden seurannan toteuttamiseksi. Rekisterin tiedot poistetaan viimeistään kolmen vuoden kuluttua uuden selvityksen laatimisesta tai vanhan selvityksen voimassaolon päättymisestä.