Uudistukset vaativat valmistelua
Palvelutuotannon muutokset kunnissa vaikuttavat lähes aina myös niiden henkilöstön asemaan. KT:n neuvottelupäällikkö Sari Ojanen on huomannut, että tämä on usein yllätys sekä poliittisille päätöksentekijöille että työntekijöille.
Sari Ojasen mukaan kuntien palvelutoiminta muuttuu niin sote-uudistuksessa kuin kuntarakenneuudistuksessakin, mutta myös pienempinä muutoksina kuten palvelujen osittaisena ulkoistamisena ja palvelujen takaisin omaksi työksi ottamisena.
– Sote-uudistus tuo uusia suuria kansallisesti merkittäviä työnantajia, joiden palvelukseen henkilöstöä kunnista siirtyy.
– Kuntarakenneuudistuksessa yhdistellään vanhoja kuntia ja taas henkilöstön työnantaja saattaa vaihtua. Näissä muutoksissa säilyvät tosin sovellettavat kunta-alan työ- ja virkaehtosopimukset ennallaan, mutta muutokset tuovat mukanaan merkittäviä palvelussuhteiden harmonisaatioon liittyviä kustannuksia.
Ojasen mukaan palkkaharmonisaatioon liittyvistä aikatauluista ei ole järkevää tehdä poliittisia päätöksiä tai antaa poliittista ohjausta, koska kustannustaso on etukäteen vaikeasti arvioitavissa.
Henkilöstön asemaa pohdittava etukäteen
Palvelutoiminnan muutoksiin liittyvää henkilöstön asemaa on pohdittava hyvissä ajoin etukäteen.
– Poliittinen päätöksenteko tarvitsee valmistelua, ei yt-neuvotteluja voi tyhjältä pöydältä aloittaa. Myös valmistelussa pitäisi ottaa alusta alkaen huomioon, mitä henkilöstölle tapahtuu.
Muutospäätöksistä vastaavat aina poliittisen päätöksentekijät. Päätökset tehdään kunnanhallituksissa ja kunnanvaltuustoissa.
– Päätösten jälkeen kunnan johdon ja esimiesten pitää olla poliittisten päätösten takana ja viedä niitä eteenpäin.
Vaikutuksista yllätytään
Ojanen puhuu myös niistä palvelutuotannon muutoksista, jotka siirtävät työntekijöitä kunnista yksityiselle sektorille. Silloin muuttuvat myös työehtosopimukset ja niiden mukana työehdot.
Palveluiden yksityistämisessä esimerkiksi osa terveydenhuollon tai kiinteistönhuollon palveluista saatetaan siirtää yksityisen yrityksen hoidettaviksi.
– Palvelutuotannon muutokset tehdään palvelustrategian pohjalta, johon myös henkilöstöstrategia perustuu. Tehtyjen päätösten vaikutukset palvelusuhteen ehtoihin pitäisi olla päättäjien tiedossa jo etukäteen. Päätöksenteon yhteydessä ei enää pitäisi ryhtyä pohtimaan, mitä henkilöstölle tapahtuu.
Sopimuksiin kannattaa tutustua jo ennalta
Päättäjien kannattaa Ojasen mielestä perehtyä henkilöstön asemaan liittyviin kysymyksiin jo ennen palvelutuotannon muutospäätöksiä. Muutosten vaikutukset pitäisi olla etukäteen tiedossa.
Päätöksenteon yhteydessä ei Ojasen mukaan pitäisi enää tehdä niin sanottuja hätäratkaisuja, joilla parannetaan tarpeettomasti henkilöstön asemaa. Muutokset nostavat kustannuksia.
– Kun tehdään palvelustrategia ja päätetään, kuka palvelun tuottaa, pitäisi jo silloin pysähtyä miettimään, mitä henkilöstölle tapahtuu. Kun työnantaja vaihtuu, palvelussuhteen ehdot muuttuvat. Tähän voi valmistautua.
Ojanen muistuttaa, että työehtoihin tulee aina muutoksia, jos vaihtaa kunnasta yksityiselle puolelle tai yksityiseltä kunnan palvelukseen.
– Muutoksilta välttyy vain silloin, kun vaihtaa kunnasta toiseen.
Ojanen ottaa malliksi helsinkiläisen Palmian, jonka yhtiöittämisestä päätettiin tänä syksynä.
– Kunta-alan virka- ja työehtosopimuksia ei voida enää noudattaa, koska työntekijät eivät ole kaupungin palveluksessa.
Työpaikkoja palvelutuotannon muutoksissa häviää Ojasen mukaan vain harvoin.
– Ei Palmiassakaan siitä oltu huolissaan, olisiko joku jäänyt työttömäksi vaan siitä, muuttuvatko henkilöstön lomat ja sairausajan palkat tai mitä palkoille tapahtuu.
Laki määrittelee pelisäännöt liikkeenluovutukseen
Kaikki työelämään liittyvä laki Suomessa on kolmikantaisesti valmisteltu. KT ja palkansaajajärjestöt osallistuvat kaikkeen työlainsäädännön valmisteluun. Siinä on riittävästi otettu työntekijöiden edut huomioon.
– Kuntatalous on siinä pisteessä, ettei paikallisesti enää kannata tehdä nykyistä kalliimpia sopimuksia. Siihen ei ole edes varaa. Laki turvaa esimerkiksi liikkeenluovutuksessa säännöt, jotka turvaavat riittävästi henkilöstön aseman. Lisäeduista ei pidä enää sopia.
Myös kunta-alan irtisanomissuoja on hoidettu lainsäädännöllä.
Sitä ei kannata paikallisesti pidentää. Henkilöstöpolitiikka on lähtökohtaisesti vastavuoroista ja työnantaja päättää tapauskohtaisesti ja taloussidonnaisesti antamistaan eduista.
15.12.2014