Kaikki työtehtävämuutokset eivät tuo palkankorotuksia

Työtuomioistuimen ratkaisujen perusviesti on se, että kaikki tehtävien kehitykset, muutokset tai laajennukset eivät ole tehtävän vaativuuden olennaisia muutoksia eivätkä vaikuta palkkaan korottavasti.

Kummassakin tapauksessa kantajana oli Tehy ja vastaajina Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri sekä KT.

Ensimmäinen 26.9.2014 annettu tuomio (TT 2014:140) koski Oulaskankaan sairaalan röntgenosastolla työskentelevien röntgenhoitajien tehtävienmuutosta. Työtuomioistuimen ratkaisun mukaan Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ei ollut rikkonut KVTES:n määräyksiä määräämällä ilman irtisanomisperustetta ja tarkistamatta tehtäväkohtaisia palkkoja röntgenhoitajien tehtäväksi potilaiden kanyloinnin ja suonensisäisen varjoaineen antamisen kuvantamistutkimuksissa. Röntgenhoitajien tehtävän vaativuus ei lisääntynyt.

Toinen 17.11.2014 annettu tuomio (TT 2014:175) koski Oulun yliopistollisen keskussairaalan leikkaus- ja teho-osastolla työskenteleviä nk. perfuusio- ja tehohoitajia. Työtuomioistuin katsoi päätöksessään, ettei kanyylin asettaminen ja varjoaineen antaminen vaadi mitään erityisosaamista, vaan kyse on röntgenhoitajille kuuluvista tavanomaisista toimenpiteistä. Toimenpiteet eivät myöskään olennaisesti poikkea heidän työsopimustensa mukaisista tehtävistä. Työsopimuksissa on sovittu heidän ottamisestaan röntgenhoitajan tehtävään, eikä heidän toimenkuvaansa taikka työtehtäviään ole tarkemmin työsopimuksissa määritelty.

Työnantajan työnjohto-oikeus

Työtuomioistuimen tuomioista on pääteltävissä, että työnantajan työnjohto-oikeus etenkin terveydenhuoltotehtävissä työskentelevien osalta on kuvatun kaltaisissa tilanteissa melko laaja. Työnantajalle kuuluvaa direktio-oikeutta ei sellaisenaan esimerkiksi rajoita se, että jotakin tiettyä tehtävää on aikaisemmin hoitanut lääkäri, mikäli kyseinen työtehtävä ei ole erityisen vaativa tai edellytä erityisosaamista eikä tehtävä muutoinkaan poikkea työntekijän tavanomaisista tehtävistä.

Tuomioissa on kiinnitetty huomiota myös muutosten johdosta hoitohenkilökunnalle tulleiden uusien tehtävien lukumääräiseen toistuvuuteen ja ajalliseen kestoon. Tuomioista voi vetää sen johtopäätöksen, että mikäli uusi tehtävä tulee vain harvoin työntekijän tehtäväksi, kyse ei ole lähtökohtaisesti olennaisesta muutoksesta tehtävän vaativuudessa. Vastaavasti kestoltaan lyhyt toimenpide ei ole omiaan lisäämään työn vaativuutta.

Työtuomioistuimen tuomioiden perusteella voidaan todeta, että työnantaja voi työsopimusten puitteissa antaa työntekijöidensä tehtäväksi pientä lisäkouluttautumista edellyttävät ja käytännön arkityöskentelyä vain vähäisessä määrin muuttavat uudet hoitomuodot ja työtehtävät.