Erilainen palkkakohtelu ei ollut yhdenvertaisuuslain vastainen
OVTES:n lisätehtävien korvaukseen vaikuttaa opettajan opetusvelvollisuus. Koska opetusvelvollisuudet ovat erilaisia, myös korvaus samasta työstä voi olla erilainen. Lukion opettajan tekemän kantelu syrjivästä palkkausperusteesta lukion ryhmänohjauksesta korvattaessa ei kuitenkaan menestynyt.
Lukion opettaja kanteli oikeuskanslerille lukioresurssitunneista korvattavien tehtävien perustumisesta opettajan opetusvelvollisuuteen. Kaupungin kanteluun antamassa selvityksessä todetaan, että ainekohtaiset vaihtelut opetusvelvollisuudessa perustuvat nimenomaisesti siihen, että eri oppiaineiden työmäärät on arvioitu kokonaisuudessaan ainekohtaisesti erilaisiksi.
Kaupungin antamassa selvityksessä todetaan lisäksi, että lukion ryhmänohjaajan tehtävät voisivat periaatteessa kuulua myös opettajan varsinaisella palkalla tehtäviin virkatehtäviin, jos tätä ei ole kunnan palkkausjärjestelmässä mainittu erillisenä työn vaativuustekijänä ja koska kyseisestä korvauksesta ei ole nimenomaisesti OVTES:ssa omaa sopimusmääräystä.
KT:n antamassa selvityksessä todettiin, että työaikamääräykset ja palkkausmääräykset eivät ole eroteltavissa niin, että palkkausmääräykset olisivat aina euromääräisiä. Korvausperusteeseen vaikuttaa myös opetusvelvollisuus, jos tehtävä on mahdollista lukea opetusvelvollisuuteen.
Tasapuolisuusvelvoitetta ei rikottu
Apulaisoikeuskanslerin tekemässä arvioinnissa (OKV /1471/1/2013) todetaan, että oikeuskanslerin toimivaltaan ei kuulu puuttua kunnallisen virkaehtosopimuslain 3 §:n mukaisten neuvottelu- ja sopimusosapuolten kyseisen lain mukaisesti tekemän virka- ja työehtosopimuksen tulkintaan.
Erilaisen palkkauksen hyväksyttävälle syylle on oltava viranhaltijalain 12 §:n 3 momentissa tarkoitettu asiallinen peruste, eikä työ- tai virkaehtosopimuksen noudattaminen sellaisenaan käy tällaiseksi syyksi.
Apulaisoikeuskansleri katsoi ratkaisussaan, että kantelukirjoituksessa tarkoitetuissa tapauksissa opettajien erilaiselle palkkaukselle oli hyväksyttävät, opettajien työtehtävien laatuun ja niiden suorittamiseen liittyvät perusteet niin, että laissa säädettyä tasapuolisuusvelvoitetta ei rikottu.
KT:n tavoitteena on pitkään ollut saada opettajille kokonaistyöaika, jolloin tästä opetusvelvollisuuteen perustuvasta joustamattomasta ja kehittämishaasteisiin huonosti vastaavasta työaikamuodosta voitaisiin luopua. Niin kauan kuin opetusvelvollisuustyöajan kanssa joudutaan ”elämään”, on kuitenkin tärkeää, että opettajien työaika- ja palkkausmääräyksiä arvioidaan kokonaisuuden muodostavana järjestelmänä, ei yksittäisen määräyksen kautta.
Myönteistä apulaisoikeuskanslerin ratkaisussa oli myös virka- ja työehtosopimusjärjestelmän tunnustaminen omaksi normisopimukseksi, jota tulee arvioida ensisijaisesti omasta viitekehyksestään, ei esimerkiksi kapea-alaisesti vain yhdenvertaisuuslain näkökulmasta.
15.12.2014