Työaikakokeilu vaatii yhteistyötä

Jaksotyöaikajärjestelmät ja niihin liittyvät keskeytykset olivat ensimmäisiä asioita, joista luottamusmiehet halusivat kanssani keskustella, Juha Jääskeläinen muistelee.

Sittemmin hän päätyi vetämään jaksotyöaikakokeilua omassa sairaanhoitopiirissään yhdessä henkilöstöjärjestöjen kanssa. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri oli yksi viidestä kuntatyönantajasta, jotka olivat mukana vuoden kestäneessä kokeilussa.

– Päätimme työnantajana lähteä testaamaan kokeilumääräyksiä, koska Tehyn, JHL:n ja SuPerin pääluottamusmiehetkin sitoutuivat kokeiluun. Jääskeläisen mukaan kokeilu sujui hyvin yhteistoiminnassa.

– Henkilöstöjärjestöillä ja työnantajalla oli aika samanlaiset tavoitteet, vaikka katsoimme asioita eri puolelta pöytää.

Kokeilu onnistui hyvin

Pohjois-Pohjanmaalla lähdettiin Jääskeläisen mukaan liikkeelle siitä, että keskustasolla tehdyt jaksotyökokeilun määräykset pitää testata yhdessä.

– Päätimme kokeilla annettuja jaksotyömääräyksiä, vaikka tiesimme, että    kokeilumääräysten soveltaminen tulee olemaan haasteellista ja kokeilun aikana ei voinut noudattaa esimerkiksi työaikaa koskevia paikallisia sopimuksia.

Kokeilun tarkoitus oli tuoda esille järjestelmän huonoja ja hyviä puolia sekä arvioida sen toimivuutta ja kustannusvaikutuksia.

– Vaikka huomasimme kokeilun aikana petraamisen tarpeita, olimme sitoutuneet kokeilumääräyksiin loppuun asti. Kaikki valtakunnallisen työaikakokeilun työaikamääräykset eivät päätyneet uusiin määräyksiin, jotka tulevat voimaan kesäkuun alusta ensi vuonna.

– Esimerkiksi kokeilun aikana paljon puhuttanut keskeytyneen jakson ylityörajan määrittely ei tule sellaisenaan mukaan. Keskeytymismääräykset kuitenkin yksinkertaistuvat.

Monet muut kokeilumääräysten oleellisimmat muutokset tulevat myös uusiin määräyksiin.

– Osassa yksiköitä kokeilu koettiin henkilöstön puolella raskaaksi. Tähän olivat syynä kokeilun aikana noudatetut periaatteet, jotka rajoittivat esimerkiksi vapaa-aikakorvausten käyttöä.

Kun Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä palattiin voimassa olevaan jaksotyöaikajärjestelmään, yksiköistä tuli Jääskeläisen mukaan palautetta, että kokeilumääräyksilläkin olisi voitu jatkaa.

Kehittäminen vaatii sitoutumista

Työaikajärjestelmän kehittäminen yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa vaatii Jääskeläisen mukaan sitoutumista kummaltakin osapuolelta.

– Ei voida lähteä siitä, että ajatellaan vain omaa edunvalvontaa. Silloin siinä tulee äkkiä seinä vastaan. Kompromisseja vaaditaan kummaltakin osapuolelta.

Kokeilun tavoitteena oli määräysten yksinkertaistaminen.

– Nykyisessä jaksotyöaikajärjestelmässä on minunkin mielestäni epäoikeudenmukaisia ja vaikeasti ymmärrettäviä määräyksiä.

Jatkossa yksittäisen työntekijänkin voi Jääskeläisen mukaan olla helpompaa ymmärtää omaa työvuoroluetteloaan ja tilinauhaansa lukiessaan, mistä esimerkiksi ylityökorvaukset tulevat.

– Esimiehille, etenkin työvuorosuunnittelijoille, tarvitaan koulutusta, että he ymmärtävät ja sisäistävät uuden järjestelmän.

Uuden työaikajärjestelmän käyttöönotto antaa Jääskeläisen mukaan mahdollisuuden pohtia työvuorosuunnittelua ihan uudella tavalla.

– Pitää miettiä, minkä pituisia ja mihin kohtaan vuorokautta työvuoroja suunnitellaan. Tässä on esimiehille mahdollisuus katsoa, voisiko työvuorosuunnittelua ja yksikön toimintaa suunnitella jotenkin toisin.

Uusi järjestelmä vähentää kuormitusta

Jääskeläinen kehottaa esimiehiä miettimään jaksotyöaikauudistusta tuloksellisuuden sekä palvelutoiminnan kehittämisen ja työssä jaksamisen näkökulmasta.

– Pitäisi miettiä työvuorosuunnittelua ja palvelutoimintaa kokonaisuutena ja pohtia säännöllisesti työajan tehokasta käyttöä, Jääskeläinen opastaa. 

Pohjois-Pohjanmaalla työntekijöillä oli kokeilun aikana mahdollista tehdä työvuorosuunnittelua autonomisesti.

– Kokeilun aikana kehitettiin yhteistyössä ohjelmantoimittajan kanssa sähköinen järjestelmä ergonomisten työvuorojen suunnitteluun, arviointiin ja seurantaan.

Kehittämistyössä hyödynnettiin Työterveyslaitoksen työaikojen terveyttä, turvallisuutta ja kuormittavuutta arvioineiden hankkeiden tutkimustuloksia.

– Uuden suunnitteluohjelman avulla voimme edistää työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia työaikoihin varmistaen samalla, että työaikojen ergonomiasta ja toimivuudesta huolehditaan.

Toteutuneiden työaikojen kuormittavuuden tarkastelu antaa Jääskeläisen mukaan esimiehelle ja työntekijälle hyvän työvälineen arvioida oman työaikavuorosuunnitelman kuormitustekijöitä, johon myös uudistunut työturvallisuuslaki velvoittaa.