Selkeyttä opettajien työaikaan

Vuosityöajan kokeilu vakuutti Vantaan Ylästön koulun rehtorin Erkki Tulkin. Hän haluaisi järjestelmästä pysyvän.

– Olisi hyvä, jos vuosityöaika saataisiin alkavalla sopimuskierroksella osaksi käytäntöä. Pitäisi tähdätä siihen, että edes koulukohtaisia kokeiluja vuosityöajasta voitaisiin aloittaa syksyllä 2015.

Opettajien vuosityöaikaa kokeili Ylästön koulussa kolme erityisopettajaa kahden lukuvuoden ajan. Kaikkiaan koulussa on 33 opettajaa.

Tulkin mukaan vuosityöaika antaa liikkumavaraa tuntijärjestelmään. Oppilaiden jakoa kahteen pienempään eriaikaiseen ryhmään eli ns. jakotunteja voitaisiin toteuttaa helpommin. Oppilashuoltoon löytyisi aikaa ja tukiopetusta voisi antaa heti tarvittaessa. Lisäksi opettaja saisi työaikaansa väljyyttä.

Joustoja tarvitaan vuosityöaikaankin

Yhden yhtenäisen vuosityöajan sijaan Tulkki toivoisi järjestelmään joustoja.

– Kaikille 1 600 tuntia ei käy. Jotkut haluavat vähemmän. Lisäksi löytyy niitä, joille voitaisiin rakentaa ns. supertyöaika. Variaatiota saisi olla.

Yksi malli voisi Tulkin mukaan olla sellainen, jossa työpaikalla oltaisiin kuusi tuntia päivässä, 30 tuntia viikossa.

– Jos opetusta olisi 24 tuntia, muuna aikana opettaja voisi konsultoida kollegoiden kanssa.

Tiimipalavereihin ja luokka-astepalavereihin tulisi Tulkin mukaan varata runsaasti työaikaa. Hän huomauttaa, että niissä edetään työjärjestyksen mukaan.

– Vuosityöajan myötä myös vapaaseen pohdintaan ja yhdessä tekemiseen tulisi enemmän aikaa. Lisäksi minulla olisi esimiehenä enemmän työnjohdollisia mahdollisuuksia.

Opettajien osaaminen yhteiseen käyttöön

Tulkkia harmittaa, ettei kokeilusta saatu työyhteisössä kaikkea irti.

– Kokeilussa mukana olleet jäivät koululle työaikansa mukaan, kun muista näkyi vain auton perävalot. Erityisopettajat eivät pystyneet jakamaan osaamistaan ja käymään palavereja, kun opettajien työajat poikkesivat niin suuresti toisistaan. Se oli harmi.

Yhteinen suunnittelu ja kokemusten jakaminen lisäisivät Tulkin mukaan yhteisöllisyyttä.

– Se on normaali tapa tehdä töitä. Opettajilla on kuitenkin taitoja ja tietoja, jotka tuppaavat jäämään piiloon nykysysteemissä.

Kokeilussa mukana olevat opettajat olivat tyytyväisiä, alkukankeuksista huolimatta.

– Heistä kaikki olisivat olleet valmiita jatkamaan kokeilua. Vantaalla tutkittiin mahdollisuutta, että kokonaiset koulut olisivat lähteneet mukaan vuosityöaikakokeiluun, Tulkki kertoo.

Muissa opettajissa kokeilu herätti alkuun ennakkoluuloja. Heidän oppituntiensamääränsä vaihteli 24:stä 27 tuntiin, kun kokeilussa mukana olleiden keskimääräinen työaika oli 42 tuntia viikossa.

– Opettajien isoin pelko on kesäloman lyheneminen.

Lisäksi kokeilun alussa vallalla oli virheellinen käsitys, että kokeilussa mukana olleiden piti viettää kaikki työaikansa koululla.

Tulkki kyseli kokeilun kestäessä opettajien kantoja vuosityöaikaan. Se sai varovaista kannatusta.

– Varmuus palkasta painaa kuitenkin näinä rakennepakettien aikakaudella paljon. Ainakin näin minun annettiin ymmärtää, hän huomauttaa.

Tukiopetukseen tarvittava määrä tunteja

Parhaana tuloksena kokeilusta Tulkki pitää sitä, että opettaja pystyi pitämään oppitunteja tarpeen mukaan. Joulun alla tunteja saattoi käyttää vähemmän ja opetusta pystyi antamaan enemmän silloin, kun siihen oli tarvetta. Tukiopetustakin saattoi antaa vaikkapa vain 20 minuuttia kerrallaan. Tämä paransi Tulkin mukaan myös oppilaiden asemaa.

Tavallisesti rehtori määrittää jo toukokuussa tuntimääriä laskettaessa, kuinka paljon koulu voi antaa tukiopetusta.

– Jos näyttää hyvältä, piikki on auki. Jos ei, tunteja rajoitetaan. Se on oppilaiden kannalta epätasa-arvoista.

Kun opettaja haluaa antaa tukiopetusta, hän pyytää siihen luvan ja laskuttaa tunnit jälkikäteen.

– Yhden opettajan yksi oppilas tarvitsee tunnin, toinen kaksi, kolmas tunnin kuukauden ajan jne. On melko mahdotonta seurata, käytetäänkö tukiopetustunteja tarkoituksenmukaisesti. Jos siirryttäisiin vuosityöaikaan, opettaja voisi antaa tukitunteja harkintansa mukaan.

Helpotusta budjetin laadintaan

– Vaikka Vantaan budjetti on tiukka, siinä on etuna se, että pätevän opettajan palkkaamisesta aiheutuva koulun palkkakustannusten nousu kompensoidaan talousarviossa täysimääräisesti.

Tulkki pitää nykyistä tuntimäärien jakosysteemiä hankalana hallinnonkin kannalta.

– Pahinta on, että vasta marraskuussa tiedän varmasti, onko tuntimäärä pysynyt budjetissa. Vuosityöajassa olisi se etu, että budjetti pitäisi, hän painottaa.

– Hitaassa hirressä roikkuminen jäisi pois. Budjettiteknisesti se olisi helpotus.