Opiskelijan työssäoppimisen ohjaaminen

Jos ammatillisen oppilaitoksen opettajan tehtäväksi määrätään opiskelijoiden työssäoppimisen ohjaaminen, luetaan tehtävän työmäärää vastaava tuntimäärä opettajan opetusvelvollisuuteen opetusvelvollisuustyöajassa.

Vaikka työssäoppimisen ohjaaminen ei ole luokanopetusta, sopimusosapuolet KT Kuntatyönantajat ja OAJ ovat sopineet, että se resursoidaan kuten opetustyö. Tämä tarkoittaa, että vain opetustyötä vastaava osuus huomioidaan resursoinnissa lopun ollessa ns. kotityöhön verrattavaa työtä, esimerkiksi opettajan päivittäiseen työaikaan kuuluvaa seuraavan päivän oppituntien valmistelua ja mahdollista oppilaiden kirjallisten töiden tarkistamista tai yhteydenpitoa opiskelijoiden huoltajiin.

Opetusvelvollisuustyöaika

Aikaisemmin työssäoppimisen ohjaamistehtävän laajuuden määrittely on aiheuttanut epäselvyyttä, joten opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimukseen (OVTES 2014–2016) on tehty tarkennus C -osion yhteisten määräysten 12 §:ään eräät muut kuin luokanopetustehtävät.

Kyseisen pykälän 6 momenttia on selvennetty siten, että 1 momentin mukaista työnantajan määräämää opiskelijoiden työssäoppimisen ohjaamistehtäväresurssia ei jaeta luvulla 1,5.

Työssäoppimisen ohjaamisen laadusta ja laajuudesta määrää työnantaja. Se, missä laajuudessa ohjausta annetaan, vaihtelee eri oppilaitoksissa ja koulutusaloilla.

Ohjaustyön määrä riippuu myös työpaikalla valittujen vastuuhenkilöiden kokemuksesta ja koulutuksesta edellä mainituissa tehtävissä. Lisäksi niin sanotuissa ”vanhoissa” työssäoppimispaikoissa on jo entuudestaan asiaan liittyvää kokemusta, kun taas uusia työpaikkoja ehkä joudutaan valmentamaan enemmän ja opettaja joutuu käymään useammin työpaikalla.

Ohjaustyön määrään vaikuttaa myös se, että osa työssäoppimisjakson opiskelijoista voi olla ensimmäisessä työpaikassa ja he tarvitsevat enemmän ohjausta. Joku toinen opiskelija taas saattaa olla asianomaisen työpaikan vanha työntekijä, joten ohjausta tarvitaan vähemmän.

Opettajan on annetulla resurssilla tehtävä kaikki työssäoppimisen ohjaamiseen liittyvät työt, esimerkiksi suunnittelu, opiskelijoiden perehdytys, työpaikoilla käynnit sekä työssäoppimispaikkaan liittyvät työt, kuten työpaikkojen hankkiminen, perehdytys, sopimusten tekeminen jne.

Kokonaistyöaika

Sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten (liite 7) ja metsä- ja puutalousoppilaitosten (liite 8) opettajien työaika on kokonaistyöaika, joka on soveltuvin osin oppilaitoksen toiminnalliset vaatimukset huomioon ottava toimistotyöaika (36 tuntia 15 minuuttia viikossa).

Jos esimerkiksi opetus ja työssäoppimisen ohjaaminen painottuvat siten, että työtä on enemmän syksyllä, työaika voi tasoittua keväällä. Kyseisessä työajassa työaika voi tasoittua korkeintaan kahden vuoden tasoittumisjaksolla, mutta jos ei tasoitu, voidaan uuden OVTES 2014–2016 mukaan työajan ylitys korvata myös rahana.

Työajan ylitys dokumentoidaan työaikasuunnitelmaa muuttamalla. On muistettava, että työnantaja on vastuussa opettajien jaksamisesta, siksi työaika tulisi pyrkiä jakamaan mahdollisimman tasaisesti koko lukuvuodelle.

Kun opiskelijat lähtevät koulusta kesäkuun alussa, voivat opettajat silloin keskittyä erilaisiin kehittämis- ja suunnittelutehtäviin sekä lukuvuoden päättymiseen liittyviin ns. jälkikäteistöihin, koska ei ole opetustunteja hoidettavana.

Uuden virka- ja työehtosopimuksen mukaan sekä sosiaali- ja terveysalan että metsä- ja puutalousalan opettajilla tulee 1.8.2014 jälkeen olla vahvistettu työaikasuunnitelma, joka sisältää opetus- ja ohjaustyön määrän sekä työnantajan määräämät muut tehtävät.

Työaikasuunnitelmaan työnantaja määrittelee opettajalle opiskelijoiden työssäoppimisen ohjaamistehtävän resurssin. Kyseinen työ ei ole luokanopetusta, sillä OVTES:n C -osion yhteisen osan 12 §:ssä työssäoppimisen ohjaaminen on määritelty muuksi kuin luokanopetustehtäväksi.

Työpaikoilla käynnit ovat KVTES:n liitteen 16 mukaisia virantoimitusmatkoja ja matkakustannusten  korvaukset korvataan em. liitteen mukaisesti.