Yt-menettely taloudellis-tuotannollisissa irtisanomisissa
Taloudellis-tuotannollinen irtisanominen edellyttää yhteistoimintamenettelyn käymistä ennen kuin irtisanomisista päätetään.
Yhteistoimintamenettelyä koskevat keskeiset säännökset ovat KYtL:n 4 ja 5 sekä 7 - 9 ja 13 §:t. Yt-menettely tulee käydä ennenkuin työnantaja tekee päätöksen irtisanomisista.
Yhteistoimintalain 4 §:n mukaan yhteistoimintamenettelyssä neuvoteltavia asioita ovat mm. organisaatiomuutokset, jos niillä on henkilöstön asemaan merkittäviä muutoksia. Tilanteessa jossa organisaatiomuutokset tai muutoin töiden järjestelyt johtavat irtisanomisiin, tulee ottaa huomioon lain 7-9 §:n säännökset työvoiman vähentämisessä noudatettavasta menettelystä.
Tilanteessa, jossa kunnan/kuntayhtymän talousarvioehdotuksessa edellytetään sellaisia toimenpiteitä, joiden toteuttaminen todennäköisesti aiheuttaisi mm. useita irtisanomisia, tulee näitä toimenpiteitä käsitellä yhteistoimintamenettelyssä ennen kuin kunnanhallitus tekee valtuustolle lopullisen talousarvioehdotuksen.
Mikäli kunta tai kuntayhtymä harkitsee taloudellisista tai tuotannollisista syistä toimeenpantavaa irtisanomista (tai osa-aikaistamista taikka lomauttamista) yhteistoimintamenettelyssä tulee noudattaa erityistä menettelyä.
Työnantajan tulee antaa vähintään 5 päivää ennen neuvottelujen alkamista kirjallinen neuvotteluesitys. Neuvotteluesitys annetaan käytännössä henkilöstön edustajille (luottamusmiehille/yt-elimen jäsenille).
Mikäli irtisanomisen harkitaan kohdistuvan vähintään 10 työntekijään/viranhaltijaan, neuvotteluesityksessä tulee antaa tiedot toimenpiteiden perusteita, alustava arvio määrästä, periaatteista, joiden perusteella irtisanottavat määräytyvät sekä arvio irtisanomisten arvioidusta toteuttamisajasta. Käytännössä samat tiedot voidaan antaa myös irtisanottavien määrän ollessa vähäisempi.
Yhteistoimintaneuvottelujen osana työnantajan on huolehdittava myös neuvotteluesityksen toimittamisesta työ- ja elinkeinotoimistoon. Työnantajien on suositeltavaa olla yhteistyössä muutoinkin TE-toimiston kanssa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa työllistymistä tukevien työvoimapalvelujen selvittämiseksi ja saamiseksi, siten kuin yhteistoimintalain 9 §:ssä on sanottu.
Yhteistoimintamenettely voidaan käydä niiden työntekijöiden/viranhaltijoiden kanssa, joita irtisanomisuhka koskee. Käytännössä erityisesti tilanteissa, joissa irtisanottavia on enemmän ja kyse on koko kuntaa/kuntayhtymää koskevasta asiasta, yhteistoimintamenettely käydään kollektiivisesti eli yt-elimessä.
Yt-menettelyn keskeinen sisältö on neuvotella irtisanomisten perusteista (esim. kunnan taloudellisen tilanteen edellyttämistä toimenpiteistä), perusteiden vaikutuksista sekä vaihtoehdoista (esim. muista säästömahdollisuuksista, muun työn järjestämismahdollisuuksista jne.).
Päätöstä irtisanomisista ei voi tehdä ennen kuin yt-menettely on päättynyt. Yt-menettely on täytetty, kun neuvotteluja on käyty 14 päivä ajan (irtisanottavia alle kymmenen) tai kuusi viikkoa (irtisanottavia vähintään 10).
Neuvotteluajoista voidaan paikallisesti sopia toisinkin. Todettakoon, että yt-menettely korvaa sekä TSL:ssa että viranhaltijalaissa säädetyn henkilön erillisen kuulemisen irtisanomisesta. Yt-menettelyjen päättymisen jälkeen työnantaja voi tehdä päätökset irtisanomisista. Työsuhteisten työntekijöiden irtisanomista koskevat mahdolliset riidat käsitellään yleisissä tuomioistuimissa eikä siis hallinto-oikeudessa valitusasioina.
Viranhaltijoiden irtisanomisesta voi sen sijaan tehdä normaaliin oikaisuvaatimuksen ja valituksen. Oikaisuvaatimusaika (tai valtuuston/kuntayhtymän yhtymäkokouksen tai vastaavan irtisanoessa) valitusaika alkaa kuitenkin vasta irtisanomisajan päättymisestä.
Virkasuhteen ja työsopimuksen irtisanomisesta tarkemmin KT:n julkaisuissa Kunnallisen esimiehen virkasuhdeopas ja Kunnallisen esimiehen työsuhdeopas, jotka on tilattavissa KT:n verkkokirjakaupasta.
20.2.2014