Opettajien kelpoisuusvaatimukset ovat joustamattomat

Kelpoisuudesta säädetään yksityiskohtaisena kapea-alaisena ainekohtaisena kelpoisuutena antaa opetusta, joka ei jätä koulutuksenjärjestäjälle juurikaan harkintavaltaa. Opettajalta kelpoisuuden laajentaminen vaatii vähintään vuoden yliopisto-opintoja.

Pitkälläkään työkokemuksella ei voi kompensoida puuttuvaa kelpoisuutta miltään osin, jos vaadittavat opinnot puuttuvat tai eivät ole säädetyn laajuiset. Kelpoisuusvaatimukset eivät tunne poikkeuksia, vaikka kyseessä olisi oppiaine, johon Suomessa ei voi saada opettajakelpoisuutta. Näitä ovat mm. useimmat kielet, joita opetetaan maahanmuuttajataustaisille oppilaille oppilaan omana äidinkielenä.

Kelpoisuusvaatimuksia tulee noudattaa kaikessa annetussa opetuksessa, mutta kelpoisuusasetus ”ei tunne” yksityiskohtaisuudestaan huolimatta kaikkea opetusta, jota annetaan, esimerkkinä mm. lukion erityisopetus.

Kelpoisuuden hankkiminen joustavammaksi

Opettajien kelpoisuusvaatimuksia säätelevään asetukseen on sen voimassa ollessa tehty vain vähäisiä muutoksia. Hallituksen päätös rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta sisältää tervetulleen linjauksen, jonka mukaan ministeriöt velvoitetaan uudistamaan toimialoillaan kelpoisuusvaatimuksia siten, että kelpoisuuden tuottavia opintoja voidaan suorittaa nykyistä joustavammin.

Opettajien kelpoisuusvaatimuksiin jalkautettuna jää nähtäväksi miten tämä toteutuu. Vähäisenä, mutta oikeansuuntaisena, voidaan pitää esitykseen sisältyvää ehdotusta ammattikorkeakouluopintojen tuottaman kelpoisuuden laajentamisesta lastentarhanopettajakelpoisuuksien osalta niin, että sosionomiopintoihin sisältyvät varhaiskasvatuksen tai sosiaalipedagogiikan opinnot antaisivat jatkossa kelpoisuuden myös esiopetukseen.

Rehtorien kelpoisuusvaatimuksia ei pidä laajentaa

Sen sijaan todellisuudelle vieraana ja käsittämättömänä voidaan pitää rehtoreiden kelpoisuusvaatimuksia pohtineen opetushallituksen asettaman työryhmän esitystä rehtorikelpoisuuden vaatimusten laajentamiseen myös apulaisrehtoreihin ja johtamisopintojen sisällyttämistä säädöstasoisena vaatimuksena rehtorikelpoisuuteen. Kuntaliitto, joka oli edustettuna työryhmässä, jätti työryhmän esitykseen tältä osin eriävän mielipiteen, johon KT yhtyi esittämässään kannanotossa.

Opettajakelpoisuudet eivät kaipaa kiristämistä vaan lisää joustavuutta ja harkintavaltaa koulutuksenjärjestäjille. Kapea-alaiset, liian yksityiskohtaiset kelpoisuusvaatimukset ovat haitallisia toimiville työmarkkinoille. Ne eivät takaa laatua palveluja käyttäville ja palvelussuhteissa joustamattomuus näyttäytyy osa-aikaisuuksina ja määräaikaisuuksina.

Kapea-alaiset kelpoisuusvaatimukset vaikeuttavat myös opetuksen sisällöllistä uudistamista ja oppiainerajat ylittävien opetuskokonaisuuksien suunnittelua. Toinen kaikkea kehittämistyötä jarruttava tekijä on opettajien opetusvelvollisuuteen perustuva työaikajärjestelmä. Tähän KT omalta osaltaan pyrkii vaikuttamaan tavoittelemalla koulutuksen järjestämisen kannalta joustavampaa vuosityötunteihin perustuvaa työaikaa ja käynnistämällä työaikakokeiluja.