Lomautukset ovat väliaikainen toimenpide

Kuusi kuntaa ja kolme kuntayhtymää yhdistyi uudeksi Kouvolaksi 1.1.2009. Vuoden 2014 alussa päättyi henkilöstön viiden vuoden pituinen irtisanomissuoja. Tammikuussa kaupunginhallitus päätti, että enintään 37 henkilöä irtisanotaan tuotannollisista ja taloudellisista syistä.

"Kaupungin nykyiset tulot eivät riitä rahoittamaan nykyistä palvelurakennetta ja henkilöstömäärää", kaupungin tiedote kertoo. Henkilöstön pitäisi vähentyä vuoden 2013 alun tilanteesta vuoden 2014 loppuun mennessä noin 600 hengellä. Vakituisia kaupungin töissä on nyt lähes 5 000 ja määräaikaisia 1400. Asukkaita Kouvolassa on 87 000.

Kouvolan tulopohjaa ovat syöneet valtionosuusleikkaukset, paperiteollisuuden työvoimavähennykset, poismuutto ja väestön ikääntyminen.

Vakansseja jätetty täyttämättä

Taloutta on sopeutettu jo monin keinoin. Toimintaa on tehostettu ja viiden vuoden aikana on jätetty täyttämättä joka neljäs vakanssi, joka on vapautunut eläkkeelle jäämisten myötä. Viime vuonna eläkkeelle jääneiden vakansseista 38 prosenttia jäi vaille jatkajaa.

Säästöjä etsitään eläkkeellejäämisten avulla, määräaikaisia vähentämällä, organisaatiomuutoksin ja palvelujen uudelleenjärjestelyin, mahdollisesti myös ulkoistuksin ja lakkauttamalla ei-lakisääteisiä toimintoja, laskemalla palvelujen laatutasoa, muuttamalla palveluverkkoa ja irtisanomalla.

Luottamusmiesten ja henkilöstöjohtaja Päivi Karhun työ on muuttunut ikävämmäksi. Nyt päätetään irtisanomisista, kun aikaisemmissa yt-neuvotteluissa keskusteltiin lomautuksista.

Kouvolan kaupungin kaksi ensimmäistä yt-neuvottelua eivät johtaneet lomautuksiin. Marras–joulukuussa 2012 käytiin kolmannet yt-neuvottelut, joissa työnantaja tarjosi säästökeinoiksi muun muassa lomarahojen osittaista leikkaamista ja henkilöstöetuuksiin puuttumista. Järjestöjen kanssa ei kuitenkaan syntynyt sopimusta ja tammikuussa 2013 kaupunginhallitus päätti lomauttaa yli puolet henkilökunnasta pääosin 3 viikoksi.

Lomautukset toivat viime vuonna välittömiä säästöjä noin 5 milj. euroa ja välillisiksi säästöiksi arvioitiin yli 2 milj. euroa. Noin 1 500 henkeä lomautettiin ja 2 000 henkeä valitsi talkoovapaat, jolloin voi olla pois myös yksittäisiä päiviä. Lomautus on työnantajan yksipuolinen toimenpide, talkoovapaa on sen sijaan vapaaehtoinen palkaton vapaa. Lisäksi 20 henkeä valitsi vapaaehtoisen siirtymisen osa-aikatyöhön.

Selkeä viestintä on parasta muutostukea

Yt-lain pykälien täyttäminen vaatii useita viestintätoimia, mutta ydintä on lomautusten perustelu henkilöstölle.

– Viestintä on äärimmäisen tärkeää. Kun kysyimme esimiehiltä, mikä olisi parhainta muutostukea, esiin nousi aina rehellinen, selkeä ja oikea-aikainen viestintä.

– On esimerkiksi kerrottava, miksi toiset lomautetaan ja toiset rajataan lomautusten ulkopuolelle. Hyvä yhteistyö auttaa vaikeallakin hetkellä: olemme oppineet puhumaan henkilöstön edustajien kanssa suoraan asioista, henkilöstöjohtaja Päivi Karhu sanoo.

Muistettava on myös yt-neuvottelujen tekniikka. Esimerkiksi neuvotteluesitys pitää antaa viimeistään viisi päivää ennen neuvotteluja ja neuvotteluista on ilmoitettava myös TE-toimistolle. Yt-neuvottelut on käyty kaupungin 12-henkisessä yt-ryhmässä, johon kuuluvat työntekijäpuolelta JHL:n, JUKOn, Jytyn, Tehyn, SuPerin ja KTN:n pääluottamusmiehet.

Työnantajan puolelta mukana ovat kaupunginjohtaja puheenjohtajana, henkilöstöjohtaja sekä toimialajohtajat eli kaupunkikehitysjohtaja, talous- ja rahoitusjohtaja ja apulaiskaupunginjohtaja sekä lasten ja nuorten palvelujen johtaja. Viimeisimmissä yt-neuvotteluissa kokouksia oli kuusi loka–tammikuussa.

Kunnan yt-pöydässä monta toimijaa

– Yt-tilanteet ovat kunnissa haasteellisia, koska kuntien yt-pöydissä on käytännössä monta toimijaa. Virallisten työnantajan ja työntekijöiden edustajien lisäksi taustalla vaikuttavat aina myös poliittiset päättäjät ja kuntalaiset. Media on kiinnostunut ja pääsee seuraamaan kuntien neuvotteluja paljon paremmin kuin yksityisten yritysten neuvotteluja. Sisäisen viestinnän on vaikea ehtiä ulkoisen edelle. Ylen kamerat saattavat olla odottamassa ratkaisevan kokouksen päättymistä.

– Kun Yle haastatteli kaupunginjohtajaa, toivoimme, että he voisivat odottaa hetken, kunnes saamme intranettiin tiedotteen henkilöstölle. He lupasivat odottaa vähän aikaa ja ehdimme juuri ja juuri edelle, Päivi Karhu kertoo.

Kouvolan taloutta sopeutetaan nyt muuttuviin oloihin. Kunnissa on nähty lihavampiakin päiviä: ennen liitosta vuonna 2008 kunnat investoivat kiivaasti, vuoden 2009 kuntaliitosta seurasi tavanomainen menojen kasvu, mutta sitten tuli eteen totuuden hetki. Vaikeutettu rekrytointi ei yksin auta eikä lomautuksia haluta jatkaa.

– Tavoitteena ovat pysyvät rakenteelliset muutokset, henkilöstöjohtaja Päivi Karhu tiivistää. Kaupunki luopui viime vuoden alussa tilaaja-tuottaja -järjestelmästä ja siirtyi prosessiorganisaatioon. Menotason pitää vastata nykyistä, pysyvästi alentunutta tulotasoa.

Keväällä alkavat viidennet yt:t

Ensimmäisiä irtisanomisia toteuttaneen helmikuun puolivälissä. Ne kohdistuvat lähinnä esimiehiin ja hallintohenkilöstöön. Esimerkiksi yhteispalvelupisteet vähenevät kuudesta yhteen.

Irtisanottaville ei ole luvassa pehmentäviä paketteja, mutta uudelleensijoitusvalmennus, työterveyshuollon tukitoimet, muutosturva ja TE-palvelut ovat käytössä. Muutosturva takaa enimmillään 20 työpäivän käytön työllistämistä edistäviin toimenpiteisiin.

Kouvolan viidennet yt-neuvottelut käynnistyvät keväällä. Henkilöstöjohtaja Päivi Karhu toivoo, että kaupunki nousisi uutisiin myös muiden tapahtumien kuin irtisanomisten kautta.

– Palveluiden uudistamiseen ja kehittämiseen on meillä panostettu paljon.

Esimerkiksi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystys on yhdistetty, Karhu kertoo. Kouvolasta on hyvät liikenneyhteydet: koti voi olla Kouvolassa, mutta työpaikka pääkaupunkiseudulla.