Vuosilomamääräyksiin muutoksia
Vuosilomapalkkaa ja vuosiloman siirtämistä koskevia määräyksiä on muutettu.
Muutokset pohjautuvat vuosilomalaissa tapahtuneisiin muutoksiin. Muutokset koskevat kuukausipalkkaisten viranhaltijoiden/työntekijöiden vuosiloman siirtämistä työkyvyttömyyden vuoksi ja vuosilomapalkan sekä lomakorvauksen määräytymistä eräissä tapauksissa. Vastaavat muutokset on tehty tuntipalkkaisen henkilöstöä koskevaan työehtosopimukseen.
Muutokset voimaan 1.3.2014 lukien
Vuosiloman siirtämistä koskevia uusia määräyksiä sovelletaan 1.3.2014 lukien pidettävään vuosilomaan ja säästövapaaseen riippumatta siitä, minkä lomanmääräytymisvuoden lomasta/ säästövapaasta on kysymys. Vuosilomapalkan ja lomakorvauksen laskentaa koskevia määräyksiä sovelletaan ensimmäisen kerran 1.4.2013 alkaneelta lomanmääräytymisvuodelta ansaittuun lomaan.
Helmikuun 2014 loppuun saakka voimassa olevia KVTES 2012–2013 vuosilomapalkkaa ja lomakorvausta koskevia määräyksiä sovelletaan vuosilomaan, joka on ansaittu 31.3.2013 päättyneeltä lomanmääräytymisvuodelta tai sitä ennen ansaittuun vuosilomaan.
Vuosiloman ja säästövapaan siirto työkyvyttömyyden perusteella
Vuosilomaluvun 11 §:n mukaan viranhaltijalla / työntekijällä on oikeus siirtää vuosilomaa / säästövapaata sairauden, synnytyksen tai tapaturman aiheuttaman työkyvyttömyyden vuoksi.
KVTES 2014–2016:ssa määräystä on muutettu. Uuden määräyksen mukaan loman / säästövapaan aikana ilmenevän työkyvyttömyyden perusteella siirto-oikeus on jo ensimmäisestä työkyvyttömyyspäivästä lukien.
Vuosilomaluvun 11 §:n 2 momenttiin sisältynyt seitsemän päivän karenssia koskenut määräys on siis poistettu. Siirto-oikeus on muutoksen jälkeen samansisältöinen siitä riippumatta, alkaako työkyvyttömyys ennen lomaa / säästövapaata tai niiden aikana.
Työkyvyttömyyden vuoksi tapahtuva vuosiloman / säästövapaan siirtäminen koskee niitä lomapäiviä, jotka sijoittuvat työkyvyttömyysajalle.
Mikäli työkyvyttömyysaika ei koske koko vahvistettua vuosilomajaksoa, viranhaltija / työntekijä on vuosilomalla työkyvyttömyysajan ulkopuolisen ajan.
Kuten aiemminkin, viranhaltijalla / työntekijällä on oikeus vuosiloman/ säästövapaan siirtämiseen, jos tiedetään, että hän joutuu vuosiloman / säästövapaan aikana sairaan- tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jona aikana hän on työkyvytön (11 §:n 1 momentin soveltamisohje). Tällöinkin siirto-oikeus koskee työkyvyttömyysajalle sijoittuvia vuosiloma- / säästövapaapäiviä.
Vuosiloman siirtäminen työkyvyttömyyden vuoksi merkitsee sitä, että viranhaltijalle /työntekijälle maksetaan työkyvyttömyysajalta palkka sairausajan palkkana sitä koskevien määräysten ja edellytysten mukaisesti.
Vuosiloman / säästövapaan siirto edellyttää, että viranhaltija/työntekijä pyytää siirtoa. Kuten aiemminkin, lääkärintodistuksen tai muun luotettavan selvityksen esittäminen katsotaan siirtämistä koskevaksi pyynnöksi.
Siirtopyyntö on esitettävä, mikäli mahdollista, ennen loman alkamista tai muutoin ilman aiheetonta viivytystä.
Viranhaltijan/työntekijän on työnantajan pyynnöstä esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärintodistus. Kunnat/kuntayhtymät voivat harkintansa mukaan päättää myös siitä, että työkyvyttömyyden osoittamiseksi riittää terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan antama todistus. Tältä osin saattaa olla tarpeen uusia menettelyohjeet ja tiedottaa niistä henkilöstölle.
Siirretyn vuosiloman antamista koskevia määräyksiä ei ole muutettu.
KVTES:n vuosilomapalkkaa koskeva pääsääntö säilyy ennallaan. Viranhaltijalle / työntekijälle maksetaan vuosilomapalkka pääsääntöisesti lomallelähtöhetken eli ensimmäisen vuosilomapäivän varsinaisen palkan mukaan.
Määräystä sovelletaan siitä riippumatta, onko henkilö kokoaikainen vai osa-aikainen lomalle lähtiessään, ellei työajassa ja palkassa ole tapahtunut muutoksia uudessa 13 §:n 2 momentissa sanotulla tavalla.
Vuosilomapalkkaa koskeva uusi määräys
Vuosilomapalkkaa koskeva uusi määräys, KVTES 2014–2016:n vuosilomaluvun 13 §:n 2 momentti koskee tilanteita, joissa viranhaltijan / työntekijän säännöllinen työaika ja vastaavasti palkka ovat muuttuneet lomanmääräytymisvuoden aikana tai lomanmääräytymisvuoden päätyttyä ennen vuosiloman alkamista.
Näissä tilanteissa vuosilomapalkan perusteena oleva kuukausipalkka määräytyy kertomalla lomallelähtöhetken täysi varsinainen palkka lomanmääräytymisvuoden keskimääräisellä työaikaprosentilla.
Työajan muutoksella tarkoitetaan sovitun / määrätyn säännöllisen työajan pituuden muutoksia eikä pelkästään työaikamuodon muutoksia (esimerkiksi yleistyöajan muuttuminen toimistotyöajaksi) tai lisätyön tekemistä.
Kysymyksessä on siis työajan muuttuminen osa-aikaiseksi, osa-aikatyön edelleen vähentyminen taikka osa-aikatyön lisääntyminen tai osa aikatyön muuttuminen kokoaikaiseksi.
Henkilön palkka muuttuu tällöin vastaavasti osa-aikatyötä koskevien määräysten mukaisesti.
Pelkästään tehtäväkohtaisen palkan muuttuminen ei johda uuden 2 momentin soveltamiseen.
Työaikamuutokset voivat liittyä osa-aikaeläkkeelle, osatyökyvyttömyyseläkkeelle, osittaiselle hoitovapaalle taikka osa-aikaiselle sairauslomalle siirtymiseen. Muutos voi johtua myös siitä, että viranhaltija / työntekijä sopivat muutoin osa-aikatyöhön siirtymisestä tai työnantaja osa-aikaistaa viranhaltijan / työntekijän.
Määräystä ei sen sijaan sovelleta työajan lyhennyksenä toteutettavaan lomautukseen, vaan tällöin vuosilomapalkka määräytyy 13 §:n 1 momentin pääsäännön mukaan.
Mikäli vuosilomaa pidetään useassa jaksossa, kunkin vuosilomajakson vuosilomapalkka määräytyy sen lomanmääräytymisvuoden keskimääräisen työaikaprosentin perusteella, jonka vuosilomasta on kysymys.
Mikäli viranhaltijan / työntekijän työaika ja vastaavasti palkka muuttuu vasta lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen ennen vuosiloman alkamista, vuosilomapalkka määräytyy myös uuden 2 momentin mukaisesti. Tässä tilanteessa keskimääräinen työaikaprosentti on luonnollisesti viranhaltijan / työntekijän koko lomanmääräytymisvuoden ajan samana pysynyt työaikaprosentti.
Jos viranhaltijan / työntekijän työajassa on tapahtunut muutoksia sekä lomanmääräytymisvuoden aikana että sen päätyttyä ennen vuosiloman pitämistä, vuosilomapalkka määräytyy päättyneen lomanmääräytymisvuoden keskimääräisen työaikaprosentin mukaisena.
Lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen tapahtunut työajan muutos vaikuttaa aikanaan ko. lomanmääräytymisvuodelta ansaittavan vuosilomapalkan määräytymiseen.
Loman pitäminen lomanmääräytymisvuoden aikana
Vuosilomaa voidaan KVTES 2014–2016:n vuosilomaluvun 8 §:n perusteella sopia pidettäväksi jo lomanmääräytymisvuoden aikana sen kalenterivuoden alusta lukien (1.1.–30.4), jolle lomakausi sijoittuu.
Mikäli viranhaltijan / työntekijän työaika ja vastaavasti palkka muuttuvat loman pitämisen jälkeen ennen lomanmääräytymisvuoden päättymistä, vuosilomapalkka määräytyy uuden 2 momentin mukaisesti.
Ennen työajan muutosta pidetyn vuosiloman palkka maksetaan 13 §:n 1 momentin mukaan, jolloin se ei vastaa keskimääräisenä määräytyvää vuosilomapalkkaa (vuosilomapalkka on voinut olla liian iso tai liian pieni).
Vuosilomapalkka korjataan oikeaksi jälkikäteen. Korjaus voidaan tehdä maksamalla erotus heti tai perimällä liikaa maksettu osuus tulevista palkkaeristä.
Mikäli etukäteen lomaa pidettäessä jo tiedetään, että työaika muuttuu loman pitämisen jälkeen mutta kuitenkin ennen lomanmääräytymisvuoden päättymistä (esim. osa-aikaeläkkeelle jäämisen vuoksi), vuosilomapalkka maksetaan keskimääräisen työaikaprosentin mukaisesti. Tällöin vältytään palkan jälkikäteiseltä korjaamiselta.
Jos henkilön työaika ja vastaavasti palkka on muuttunut lomanmääräytymisvuoden aikana ennen kuin lomaa pidetään KVTES 2014–2016 vuosilomaluvun 8 §:n perusteella ennen lomanmääräytymisvuoden loppumista, vuosilomapalkka voidaan maksaa 13 § 2 momentin mukaisesti määräytyvänä vuosilomapalkkana jo tässä vaiheessa. Mahdolliset myöhemmät uudet muutokset työajassa voivat johtaa palkan korjauksiin.
Muutoksen vaikutus säästövapaan palkkaan
Vuosiloman säästämistä koskevaan KVTES vuosilomaluvun 12 §:ään on lisätty uusi soveltamisohje, joka liittyy vuosilomapalkkaa koskevaan 13 §:n 2 momentin muutokseen.
Säästövapaata koskevan 12 §:n pääsäännön mukaan työajan muuttuessa olennaisesti pitämättä jääneeltä säästövapaapäivältä maksetaan lomakorvaus, joka lasketaan ennen muutosta voimassa olleen varsinaisen palkan perusteella.
Näin ollen uuden 13 §:n 2 momentin tarkoittamissa työajan muutostilanteissa ei keskimääräisen vuosilomapalkan käyttäminen pääsääntöisesti tule kysymykseen, koska työajan muuttuessa pitämättömistä säästövapaapäivistä maksetaan korvaus.
Sen sijaan jos viranhaltija / työntekijä on säästänyt vuosilomaa sellaisen lomanmääräytymisvuoden vuosilomista, joiden osalta vuosilomapalkka määräytyy 13 §:n 2 momentin mukaisesti, vuosilomapalkka maksetaan näistä säästövapaapäivistä säästövapaata pidettäessä keskimääräisen vuosilomapalkan mukaan.
Lomaraha
Vuosilomaluvun lomarahaa koskevaa 18 §:n 1 momentin soveltamisohjetta on selvyyden vuoksi muutettu siten, että 13 §:n 2 momentin keskimääräisellä vuosilomapalkkaa koskevalla määräyksellä ei ole vaikutusta lomarahan maksamiseen.
Lomaraha määräytyy edelleen heinäkuun tosiasiallisen varsinaisen kuukausipalkan mukaan eikä laskentaperusteena käytetä 13 §:n 2 momentin mukaisesti määräytyvää kuukausipalkkaa.
Lomakorvaus palvelussuhteen päättyessä
Vuosilomaluvun 16 §:n määräystä lomakorvauksen maksamisesta palvelussuhteen päättyessä on muutettu vastaamaan vuosilomapalkkamääräyksissä tapahtuneita muutoksia.
Jos viranhaltijan / työntekijän vuosilomapalkka on määräytynyt työajassa ja palkassa tapahtuneiden muutosten perusteella 13 §:n 2 momentin mukaisena keskimääräisenä palkkana ja henkilön palvelussuhde päättyy siten, että osa tällaista lomaa on vielä pitämättä, lomakorvaus maksetaan tältä osin keskimääräisen työaikaprosentin perusteella lasketusta kuukausipalkasta.
Tämä edellyttää, että vuosilomakirjanpidossa on eriteltynä kunkin vuoden lomat ja vuosilomapalkan määräytymisperusteet. Kun palvelussuhde päättyy, korvattavaksi voi tulla vuosilomapäiviä, jotka on ansaittu eri lomanmääräytymisvuosilta. Tilanteesta riippuen korvaus eri vuosien vuosilomista voi tulla laskettavaksi eri perusteilla.
Keskimääräisen työaikaprosentin mukaan maksettava lomakorvaus voi tulla kysymykseen myös tilanteissa, joissa lomakorvaus maksetaan palvelussuhteen päättyessä kulumassa olevalta lomanmääräytymisvuodelta ja työaika ja palkka ovat muuttuneet kuluvan lomanmääräytymisvuoden aikana.
Lisää tietoa muuttuneista vuosilomääräyksistä on KT:n yleiskirjeessä 13/2013 sen liitteessä 4. Yleiskirjeessä on myös erimerkkejä uusien määräysten soveltamiseen.
11.12.2013