Opettajalla ei ole vuosilomaa
Korkein hallinto-oikeus antoi toukokuussa päätöksen, jolla se vahvisti vuosilomalakia säädettäessä otetun periaatteen jättää opetusvelvollisuustyössä ja keskeytysjärjestelmän piirissä oleva opetushenkilöstö lain soveltamisalan ulkopuolelle.
Opettajien virka- ja työehtosopimuksen mukainen työaikajärjestelmä on sellainen, että siihen kuuluu vähintään vuosilomalaissa säädettyä vuosilomaa vastaava palkallinen vapaa. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen mukaan merkitystä ei ole sillä, että joissakin yksittäisissä tilanteissa viranhaltija ei saa hyödykseen keskeytysjärjestelmästä tulevaa palkallisen vapaan hyötyä.
Tällöinkään opetusvelvollisuustyöajassa olevalla opettajalla ei ole oikeutta vuosilomaan tai korvauksiin vuosilomalain tai virkaehtosopimuksen perusteella.
Päätöksessä vahvistettiin myös laskennallisen vuosiloman merkitys vain laskennan apuvälineenä.
Mistä oli kyse?
Tapauksessa lukion vakituinen viranhaltija oli ollut harkinnanvaraisella palkattomalla virkavapaalla ajalla 4.2.–31.7.2009. Myönnetyn virkavapaan perusteena oli opettajan siirtyminen toisen työnantajan palvelukseen.
Opettajan oikeus palkalliseen kesäkeskeytysaikaan ei toteutunut, koska hän oli palkattomalla virkavapaalla toisella työnantajalla tehdyn palveluksen vuoksi. Opettaja oli hakenut virkavapaansa keskeyttämistä ajalle 1.6.–31.7.2009, jota koskeva keskeytyshakemus oli hylätty viranhaltijalain mukaisella viranhaltijapäätöksellä.
Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen perustelujen mukaan opettajalla ei ollut oikeutta saada vaatimaansa lomakorvausta vuosilomalain perusteella, vaikka oikeus vähintään vuosilomalaissa säädettyyn vuosilomaa vastaavaan palkalliseen vapaaseen ei tässä yksittäistapauksessa toteutunut.
Toistaiseksi voimassa olevassa virkasuhteessa olevan opettajan oikeus ko. palkalliseen vapaaseen on opetusvelvollisuustyöaikajärjestelmässä virka- ja työehtosopimuksella kuitenkin turvattu.
Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen määräyksen mukaan määräaikaisella viranhaltijalla, joka on ollut palvelussuhteessa lukuvuoden koko työajan tai osan siitä, on oikeus virka- ja työehtosopimuksen mukaiseen lomapäiväkorvaukseen. Vakinaisiin viranhaltijoihin ei ko. omapäiväkorvausta koskevia määräyksiä kuitenkaan sovelleta.
Korkeimman hallinto-oikeuden perustelujen mukaan ko. opettajalla ei ollut oikeutta saada vaatimaansa lomakorvausta myöskään virkaehtosopimuksen perusteella, koska lomakorvauksen maksamisesta vakinaisille viranhaltijoille ei virkaehtosopimuksessa ole sovittu.
Edelleen korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä todettiin, ettei korkeimman hallinto-oikeuden toimivaltaan kuulu velvoittaa kaupunkia hyväksymään opettajan virkavapauden keskeytyshakemusta, jota hän oli hallintoriitahakemuksessaan vaihtoehtoisesti vaatinut.
Päätöksen merkitys
Asian ratkaiseminen sisälsi virkaehtosopimusmääräysten tulkintaa, mutta koska ko. opettaja ei ollut minkään neuvotteluoikeuden omaavan viranhaltijayhdistyksen jäsen, eikä hän siten voinut saattaa asiaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi, hänellä oli oikeus saattaa asia tutkittavaksi hallintolainkäyttöjärjestyksessä hallintotuomioistuimessa.
Ratkaisu sisälsi merkittävän periaatteen siitä, että asiaa ei tule tarkastella yksittäistapauksellisesta lähtökohdasta, koska kyse on eri järjestelmistä kokonaisuudessaan. Jos henkilöön ei sovelleta vuosilomalakia, ei häneen sovelleta sitä missään tilanteessa.
Päätöksen perusteluissa vahvistettiin myös kunnan oikeus päättää harkinnanvaraisten virkavapaiden myöntämis- ja keskeyttämisperusteista eli näitä asioita ei käsitellä hallintotuomioistuimissa.
Korkein hallinto-oikeus 30.5.2013, t.1856, Dnro 1774 ja 1779/3/11
25.10.2013