Työnantaja päättää työaikojen järjestämisestä

Työvuorojen sijoittelussa tavoitteena on, että henkilöstöä on oikeaan aikaan oikea määrä oikeassa paikassa ottaen huomioon toiminnalliset huiput ja hiljaiset hetket. Työvuorojärjestelyillä pyritään maksimituloksiin minimikustannuksilla.

Työnantajalla on oikeus työnjohto-oikeutensa nojalla yksipuolisesti päättää töiden, työvuorojen ja työaikojen järjestämisestä.

Työnjohto-oikeuden piirin kuuluvat muun muassa työajan ja -vuorojen sijoittelu, työajan alkamis- ja päättymishetkistä päättäminen, lepoaikojen sijoittelu, työpaikan (työskentelypaikan) määrääminen, töiden jaksotus, työaikajärjestelmän valinnasta ja työaikajakson pituudesta ja näiden muutoksista päättäminen, työaikakorvausten antamistavasta ja varallaolomuodosta päättäminen.

Työajoissa työnantaja on ensisijaisesti vastuussa KVTES:n ja työaikalain noudattamisesta.

Työnantaja valitsee ja päättää työnjohto-oikeutensa perusteella sen, mitä työaikajärjestelmää työntekijöihin noudatetaan. Muutoksista ja niiden toteuttamisesta on kuultava henkilöstöä ennen niiden toteuttamista.

Työnjohto-oikeuden piiriin kuuluu, että työnantaja päättää työaikajakson pituudesta. Mikäli työnantaja päättää vaihtaa työaikajakson pituutta, tulee muutoksen toteuttamisesta kuulla muutoksen piiriin kuuluvaa henkilöstöä/luottamusmiestä hyvissä ajoin ennen muutoksen toteuttamista.

Työnantaja voi muuttaa työaikajakson pituutta myös tilapäisesti. Tällaisia tarpeita voi tulla vastaan työaikajaksoilla, jolloin on tarve pitempien työvuoroluettelojen laatimiseen työn ja toiminnan järjestämiseksi.

Hovioikeus antoi kesäkuussa 2013 tuomion, jonka mukaan työnantajalla oli oikeus muuttaa työntekijöihin sovellettu ns. muodollinen jaksotyöaika yleistyöajaksi (katso tarkemmin Kuntatyönantajan 4/2013 artikkeli Työaikamuotoa voi muuttaa).

Ohjeita työaikasuunnitteluun

Ruuhkahuiput ja kausivaihtelut työtehtävien määrissä kannattaa huomioida työaikasuunnittelussa. Työajan tasoittumisjärjestelmät ovat työnantajalle mahdollisuus sijoittaa henkilökuntaa oikeaan paikkaan oikeaan aikaan.

Säännöllinen työaika saattaa olla tarpeen järjestää lyhyeksi ajaksi tai pysyvästi poikkeamaan virka- ja työehtosopimusten vuorokautta tai viikkoa kohden sovituista tuntimääristä.

Myös viikkoa pidempiä työaikajaksoja koskevista sopimusmääräyksistä saattaa olla tarve poiketa.

Tilapäinen työajan tasoittamistarve

Tilapäinen säännöllisen työajan tasoittamisen tarve saattaa olla tiedossa esimerkiksi silloin, kun arkipyhän vuoksi lyhyempi säännöllinen työaika ei riitä arkipyhäviikon työajaksi, mutta on mahdollisuus siirtää esimerkiksi seuraavan viikon säännöllistä työaikaa arkipyhäviikolle (esim. kiinteistönhuolto).

Kyse voi olla myös siitä, että toimintaa on silloin tällöin myös lauantaina, vaikka normaalisti toimitaan vain maanantaista perjantaihin (esim. koulut).

Myös esimerkiksi leirien ja retkien järjestämiseen liittyvät työajat tulee suunnitella etukäteen (katso Kuntatyönantaja 3/2012).

Entäs vuosityöaika tai pekkaspäivät?

Erilaiset ruuhkahuiput ja kausivaihtelut voivat myös olla syynä työajan jaksottamiseen siten, että toisina viikkoina tehdään runsaastikin keskimääräistä enemmän säännöllistä työaikaa ja muilla viikoilla vastaavasti keskimääräistä lyhyempää säännöllistä työaikaa (esim. katujen talvikunnossapito).

Poikkeaminen virka- ja työehtosopimuksen säännöllisen työajan määräyksistä voi olla tarpeen silloin, kun työvuorojen on tarkoituksenmukaista olla keskimääräistä pitempiä, esimerkiksi jatkuvasti 8 tunnin mittaisia. Tällöin työvuoroluetteloon suunnitellaan tavanomaista useampia vapaapäiviä, jotta työaika tasoittuu virka- ja työehtosopimuksen viikoittaisen säännöllisen työajan pituiseksi (vrt. pekkaspäivät).

Mistä työnantaja voi päättää?

Yleisimmissä kunta-alan työaikamuodoissa, yleis-, jakso- ja toimistotyöajassa sekä 37 tunnin työajassa työnantaja voi järjestää säännöllisen työajan tasoittumaan enintään kuuden viikon aikana.

Valmistellessaan tasoittumisjärjestelmän käyttöä tai aikoessaan muuttaa järjestelmää työnantajan on ilmoitettava asiasta riittävän aikaisessa vaiheessa sekä työntekijälle itselleen että luottamusmiehelle.

Mistä voidaan sopia?

Mikäli säännöllinen työaika on tarpeen tasoittaa kuutta viikkoa pidemmän ajan kuluessa, asiasta on mahdollista sopia joko työnantajan ja työntekijän välillä taikka työnantajan ja luottamusmiehen tai paikallisen sopijajärjestön välillä. Jos asiasta sovitaan, voidaan käyttää enimmillään jopa vuoden pituista tasoittumisjaksoa. Sovittaessa tasoittumisjakson käytöstä voidaan samalla sopia poikettavaksi työaikakorvausmääräyksistä.

Paikallisella sopimuksella ei voida poiketa säännöllisen työajan keskimääräisestä pituudesta. Säännöllisen työajan tulee tasoittumisjakson aikana olla yleistyöajassa ja jaksotyössä keskimäärin 38,25 tuntia viikossa, toimistotyöajassa 36,25 tuntia viikossa ja 37 tunnin työajassa 37 tuntia viikossa. Yleistyöajassa ja toimistotyöajassa säännöllisen työajan vuorokautisesta pituudesta voidaan sen sijaan tarvittaessa sopia toisin.

Mitä työvuorosuunnittelussa on otettava huomioon?

Jotta säännöllinen työaika tasoittuu virka- ja työehtosopimusten mukaiseksi, tasoittumisjärjestelmän käyttäminen ja työvuoroluettelon tekeminen edellyttävät suunnitelmallisuutta.

Mitä pitempi tasoittumisjakso on käytössä, sitä enemmän se suunnittelijalta vaatii ja sitä todennäköisemmin suunnitelmiin tulee muutoksia jakson kuluessa.

Työvuoroluettelo pyritään tekemään koko tasoittumisjakson ajalle

Työvuoroluetteloon merkitään yksityiskohtaisesti työvuorojen alkaminen ja päättyminen ja siitä käyvät ilmi kaikki lepo- ja vapaa-ajat. Mikäli tasoittumisjakso on kovin pitkä taikka työ epäsäännöllistä, työvuoroluettelo voidaan tehdä tasoittumisjaksoa lyhyemmäksi ajaksi. Tällöin merkitään erilliseen tasoittumisjärjestelmään tasoittumisjakson jokaisen viikon aikana tehtävä säännöllinen työaika ja mahdollisuuksien mukaan vapaapäivät.

Tasoittumisjärjestelmää käytettäessä työvuorosuunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että työvuorojen aikana ja niiden välillä sekä viikoittain on riittävästi vapaa-aikaa ja lepotaukoja.

Entä jos säännöllinen työaika sittenkin ylittyy?

Tasoittumisjakson käyttäminen mahdollistaa toiminnan järjestämisen viikoittaisista vaihteluista huolimatta ilman, että syntyy viikoittaista ylityötä.

On kuitenkin muistettava, että ylityön syntymistä mm. yleistyöajassa tarkastellaan tasoittumisjaksosta huolimatta pääsääntöisesti viikoittain ja säännöllistä työaikaa ovat työvuoroluetteloon suunnitellut työtunnit, joita voi olla enemmän taikka vähemmän kuin 38,25 tuntia.

Työvuoroluetteloon suunnitellut työtunnit osoittavat ylityörajantäydessä työajassa muilla kuin arkipyhäviikoilla.

Juttu on julkaistu lehden 4/2013 Talous tasapainoon -liitteessä.