Heikkenevä talous pakottaa sopeutustoimiin

Valtaosa säästöistä saadaan töiden ja toimintojen uudelleenjärjestelyillä tai tehostamisella sekä luonnollista poistumaa hyödyntämällä. Täyttölupamenettelyt ovat yleisiä. Rekrytointia tiukennetaan mm. vähentämällä sijaisten ja muiden määräaikaisten käyttöä sekä jättämällä virkoja ja toimia täyttämättä. Monissa kunnissa ja kuntayhtymissä on tehty useammalle vuodelle ulottuvia talouden tasapainottamisohjelmia.

Kunta-alan lomautusten laajuutta liioitellaan usein julkisuudessa. Parikymmentä kuntatyönantajaa arvioi joutuvansa lomauttamaan osan henkilöstöstään tänä vuonna, koska henkilöstöjärjestöt kieltäytyvät tekemästä paikallisia sopeutussopimuksia. Tiedusteluun vastanneissa kunnissa ja kuntayhtymissä arvioidaan lomautettavan noin 5 000 henkilöä. Taloudellisin perustein tapahtuvilta irtisanomisilta vältyttäneen lähes kokonaan ainakin vielä tänä vuonna.

Laajemmilta lomautuksilta vältytään yleensä niissä kunnissa, joissa on sovittu henkilöstöjärjestöjen kanssa esimerkiksi lomarahojen vaihtamisesta vapaaksi tai säästötarkoituksessa pidettävistä palkattomista virka- ja työvapaista. On korostettava, että paikallisesti sopimalla voidaan välttää lomautuksia ja irtisanomisia.

Seuraavan työmarkkinakierroksen merkitys sopimusratkaisun muodosta riippumatta on avainasemassa kuntatalouden sopeuttamisessa. Työvoimakustannuksia ei ole varaa lisätä nykyoloissa. Ostovoimaa voidaan edistää muillakin tavoin kuin palkankorotuksilla.

Kunnilla on taloudelliseen kantokykyynsä nähden aivan liian paljon tehtäviä ja velvoitteita. On välttämätöntä toteuttaa ja kiirehtiä maan hallituksen kehysriihessä päättämää tavoitetta vähentää kuntien velvoitteita. Kuntatalouden rakenteellista alijäämää ei kyetä ratkaisemaan ilman, että puututaan kuntien nykyisiin lakisääteisiin tehtäviin.