Hyvä kuntajohtaminen on vaativaa

Julkinen johtamistyö on uudistunut. Aiemmin pitkästä urasta saatettiin palkita esimiestehtävällä. Myös substanssiosaamisen ylivertaisuutta korostava nimitysperinne on murtumassa. Palvelutuotantojohtaja Petri Virtasen mielestä on hyvä luopua vanhoista käytännöistä.

– Ei niistä tietoisesti ole luovuttu. Muutos liittyy ehkä yksityisen ja julkisen johtamisen eroihin.

Virtanen on kirjoittanut yhdessä Lapin yliopiston professori Jari Stenvallin kanssa kirjan julkisesta johtamisesta. Julkisessa johtamisessa korostetaan johtamisen tavoitteellisuutta ja tuloksellisuutta.

– Tämä on yhteinen näkökulma yksityisen puolen kanssa.

Hyvä kuntajohtaja ei pelkästään kiristä tuottavuusruuvia

Tuottavuus ei kuitenkaan ole Virtasen mukaan kunnissa niin tärkeää kuin yksityisellä puolella. Kunnissa keskeistä on, että johtaminen liittyy aikaansaannoksiin.

– Jos julkisessa hallinnossa kiristettäisiin vain tuottavuusruuvia, tehtäisiin ehkä vääriä asioita.

Yksityisissä yrityksissä tärkeitä ovat hyvä taloudellinen tulos ja markkinaosuus. Julkisella puolella pitää Virtasen mielestä näkyä myös yhteiskuntavastuu. Julkisella sektorilla puhutaan vaikuttavuudesta, ihmisten hyvinvoinnista.

– Tulos mitataan asiakkuuksissa ja siinä, mitä hyvää saamme tuotettua ihmisille. Vaikka teemme kuinka tehokkaasti, mutta emme kuitenkaan saa aikaan esimerkiksi terveysvaikutuksia, eihän siinä ole mitään järkeä.

Kunnissa suositaan yleisjohtamista

Tällä hetkellä kunnissa suositaan yleisjohtamista.

– Kun kuntaorganisaatiossa mennään riittävän korkealle, yleisjohtajuuden teemat korostuvat.

Johtaminen tulee Virtasen mukaan jaotella asioiden hallintaan ja henkilöstöjohtamiseen. Jälkimmäisen periaatteet ja tavoitteet eivät hänen mukaansa poikkea julkisella ja yksityisellä puolella toisistaan.

– Ihmisiä pitää innostaa. Heille pitää näyttää suunta ja esimerkki. Tarvitaan kannustamisen ilmapiiriä, jotta tulosta saadaan aikaan.

Julkisissa johtotehtävissä pitää Virtasen mukaan tuntea myös reunaehdot kuten lainsäädäntö ja rahoitusmahdollisuudet.

– Toiminnan mahdollisuudet ovat julkisella sektorilla tietyllä tavalla vähän rajallisemmat.

Kuntajohtaja tarvitsee perspektiiviä

Virtasen mielestä on hyvä, että kunnissa on työntekijöitä, jotka eivät ole olleet kovin merkittävässä esimiesasemassa, mutta joissa tunnistetaan potentiaalia.

– Heille voidaan antaa mahdollisuuksia ja heitä voidaan tuuppia eteenpäin.

Suomessa on Virtasen mukaan edelleen paljon julkishallinnon virastoja, jotka ovat ihmisten ensimmäisiä ja viimeisiä työpaikkoja ennen eläkettä.

– On siinä hyvätkin puolensa, mutta itse korostaisin laaja-alaisuutta. Että välillä lähdetään muualle, haetaan kokemuksia, ja tullaan ehkä takaisin.

Virtanen kertoo arvostavansa julkisen hallinnon johtajia, joilla on perspektiiviä myös muusta kuin oman organisaationsa johtamisesta.

– Se avaa näköaloja.

Johtajan on nähtävä tulevaisuus

Kuntajohtajan pitää Virtasen mukaan ymmärtää panoksen, tuotoksen ja tuloksen väliset suhteet. Kun panostaa johonkin, pitää osata mitata oikeita asioita tietyllä aikajänteellä.

Virtanen ottaa esimerkiksi terveyshyötymallin.

– Siinä seurataan, miten palvelut vaikuttavat ihmisiin, miten heidän terveydentilansa kohenee ja miten siihen voidaan vaikuttaa.

Virtasen mielestä asioiden suunnittelussa on tärkeää käyttää tutkimustietoa.

– Pitää ymmärtää, että kun teemme nyt tätä, siitä syntyy tätä tällä vaikutuksella. Johtamisen sisältöpuolella Virtanen pitää tärkeänä strategista johtamista.

– Strateginen johtaminen on sitä, että nähdään tulevaisuuteen ja osataan tehdä oikeita valintoja. Siihen on yllättävän niukasti aikaa, aina tulee kiire. Tavallaan katsomme vain kengänkärkiimme.

Turku katsoo kymmenen vuoden päähän

Turussa tehdään parhaillaan kaupunkistrategiaa. Virtasen mielestä se on positiivinen asia.

– Aikajänne on tärkeä. Ei riitä, että katsomme tämän tai ensi vuoden loppuun. Pitää katsoa kymmenen vuotta eteenpäin.

Resurssien johtaminen kunta-alalla tarkoittaa sitä, että kaupungissa ymmärretään, kuinka paljon eri toimenpiteet ja tavoitteet vievät panoksia.

– Panokset ovat toki euromääräisiä, mutta tulevina vuosina korostuu myös, mistä saamme osaavia ihmisiä tekemään tiettyjä juttuja.

Virtasen mukaan kaupunkilaisia kiinnostaa harvoin, mikä organisaatio heitä auttaa. Asiakkaat voivat käyttää yhtä aikaa useita eri palveluita. Tulosalueelta toiselle kulkevat prosessit pitää Virtasen mielestä vastuuttaa.

– Kun kohderyhmä saa palveluita kaikilta tulosalueilta, kukaan ei tavallaan tiedä kokonaisuutta. Silloin pitää päättää, kuka vastaa esimerkiksi mielenterveyskuntoutujien palveluista.

Tieteilijä yrittää johtaa omilla opeillaan

Petri Virtanen on yhtä aikaa sekä johtamiseen tutkija että palvelutuotantojohtaja Turun kaupungilla. Hän on myös dosentti Lapin, Tampereen ja Helsingin yliopistoissa.

Miten sovellat johtamisen teorioita omassa arjessasi?

– Kun olen miettinyt näitä asioita kirjoiksi asti, se on selkiyttänyt myös omaa ajattelua. Olen oppinut, mitä ainakaan ei kannata
tehdä.

Virtasen mielestä perusjuttuja kuntajohtamisessa ovat vuorovaikutus, innostaminen, esimerkin antaminen ja rohkaiseminen. Virtasen perusideologia on, että johtaminen on palvelutehtävä, ei huutelua norsunluutornista sinne tänne.

– Me olemme palvelemassa sekä työntekijäyhteisöämme että kuntalaisia. Perinteinen virkamiesrooli on pikkuhiljaa muuttumassa niin, että johtajatkin tulevat julkisiksi. Heiltä edellytetään paljon ja se minusta hyvä asia.