Osaamisen ennakointi suunnittelun avuksi

– Pohdimme, mitä osaamista henkilöstö tarvitsee, miten töitä organisoidaan ja millainen infrastruktuuri tukee parhaiten toimintaa. Organisaatio tulee vasta viimeisenä, henkilöstöjohtaja Eeva Aarnio sanoo.

Keski-Suomen sairaanhoitopiiri on mukana Osaamisen ennakointi –hankkeessa. Se on Euroopan sosiaalirahaston tukema hanke, jolla pyritään valmistautumaan ennakkoon, millaista osaamista tulevaisuudessa henkilöstöltä vaaditaan ja miten siihen voi varautua.

Henkilöstöjohtaja Eeva Aarnio pitää hankkeen hyvänä puolena ajattelun uudistumista.

– Mietimme ensin, mitä toimintaa tarvitaan. Sitten mietitään, kuinka se tehdään ja mitä osaamista siihen tarvitaan. Vasta viimeisenä pohdimme organisatorista näkökulmaa, hän kertoo.

– Siis: mitä, miten, kuka, millä osaamisella ja miten osaaminen varmistetaan. Kun ajattelu kääntyy osaamiseen, saamme varmaan hyviä innovaatioita toiminnan järjestämisestä.

Osaamisen ennakoinnilla varaudutaan ikääntymiseen ja henkilöstön vähenemiseen. Pelkkä reagointi tulevaisuuden haasteisiin ei riitä. Sen ohella on Aarnion mukaan rakennettava oma visio mahdollisimman hyvästä toiminnasta.

– Täytyy muistaa, että samalla myös luomme tulevaisuutta. Tämä ennakoivuus on uutta henkilöstösuunnittelussa, Aarnio tähdentää.

Pyörä keksitään yhdessä

Vasta vajaan vuoden käynnissä ollut Osaamisen ennakointi -hanke ei ole vielä tuonut konkreettisia tuloksia. Odotukset ovat korkealla.

Aarnio pitää hankkeen hyvänä puolena, ettei kaikkien tarvitse keksiä pyörää uudelleen.

– Jo Kuntarekry-hankkeessa huomasimme, että kun mietimme yhdessä tarpeitamme ja toimintatapojamme, löysimme kätevimmät ratkaisut. Tuloksena olivat valtakunnalliseen käyttöön otetut rekrytointijärjestelmä ja verkkosivusto Kuntatyön ja -työpaikkojen markkinointiin.

Osaamisen ennakointi yhdistää Aarnion mukaan koko terveydenhuollonhenkilöstösuunnittelua.

– Joka puolella maata mietitään samoja asioita: Mikä on se tulevaisuuden toiminta, johon tarvitsemme henkilöstöä ja millaista osaamista heillä tulee olla.

Sen sijaan, että jokainen ratkaisi ongelmat tykönään, ratkaisuja voi pohtia yhdessä. Osaamisen ennakoinnin määrittelystäkin keskusteltiin pitkään.

– Osaamisen ennakointi on esimiesten strateginen ja samalla käytännöllinen työkalu henkilöstösuunnittelussa, Aarnio toteaa.

Eurottamisen taito kasvaa

Terveydenhuoltoon kohdistuu joka puolella maata yhteiskunnallisia, taloudellisia ja organisatorisia paineita.

– Meillä pitää itsellämme olla selkeä näkemys, miksi ja miten palvelemme, Aarnio sanoo.

Tästä näkökulmasta mietitään, mitkä ovat tulevaisuuden tehtävät, mitä osaamista niihin vaaditaan ja millaista koulutusta henkilöstö tarvitsee.

Hankkeen työnjako on selvä. Keski-Suomessa pohditaan palvelurakenteen muutoksia ja niiden analyysejä.

– Tämä oli meidän toiveemme. Pääsin heti hankkeen ideointivaiheessa kertomaan, millaisia ongelmia meillä on ja mihin me haluaisimme käytännön ratkaisuja, Aarnio kertoo.

– On hyvä saada mukaan myös ihmisiä, jotka ajattelevat eri tavalla. Yhdessä saamme vahvistuksen sille, mihin kannattaa pyrkiä.

Aarnion mukaan hankkeen ansioksi voi jo laskea sen, että eurottamisen kyky on kasvanut.

– On äärimmäisen tärkeää, että johtoryhmissä ja päättäjien pakeilla osaamme kertoa, mitä eri ratkaisut maksavat.

Uuden sairaalan käyttökustannukset aiotaan saada kymmenen prosenttia alemmiksi kuin nykyiset. Kaikkia vapautuvia paikkoja ei täytetä. Jokaisessa rekrytoinnissa ennakoidaan jo tulevaa. Sairaalan suunnittelussa ovat mukana kaikki henkilöstöryhmät.

– Heillä on osaamista ja viisautta omasta työstään, Aarnio sanoo.

Esimerkiksi kuntoutukseen liittyvät asiat mietitään yhdessä kaikkien kuntoutustoimijoiden kanssa.

– Moniammatillisessa pohdinnassa syntyy ratkaisuja siihen, mitä osaamista potilaan hoidossa tarvitaan. Olemme siirtymässä verkostomaiseen toimintaan.

Organisaatiokeskeisyydestä siirrytään prosessiajatteluun. Tukipalveluissa tämä voi tarkoittaa moniosaajuutta, yhteistyötä ruoka- ja vaatehuollon, puhtauspalveluiden ja kuljetuksen kesken. Nyt niistä huolehtii kaksi erillisillä vastuualueilla toimivaa liikelaitosta.

– Unohdetaan joksikin aikaa se organisatorinen näkökulma ja mietitään, mitä toimintaa tarvitaan. Miten toiminnasta tehdään vaikuttavampaa, Aarnio kiteyttää.

Suuriin muutoksiin hyvä varautua

Henkilöstön kehittämispäällikkö Ulla Lauttamus muistuttaa, että edessä olevat muutokset ovat suuria.

– Kunta- ja palvelurakennemuutoksiin sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamiseen on syytä varautua. Lisäksi meiltä jää vuosittain eläkkeelle noin sata terveydenhuollon ammattilaista.

Lauttamuksen mukaan Osaamisen ennakointi -hanke tarjoaa hyvän valtakunnallisen foorumin kokemusten vaihtoon ja toisen toiselta oppimiseen.

Syksyn maakunnallisessa työseminaarissa pohdittiin, kuinka kunta- ja palvelurakenteiden muutokset vaikuttavat osaamistarpeisiin.

– Kyse on pitkälti ajattelun ja toimintakulttuurin kehittämisestä, Lauttamus sanoo.

– On hyvä pohtia, minkälainen on osaava ja ennakoiva kuntatyöpaikka, miten asiakasohjautuvuutta voidaan kehittää ja miten ottaa asiakkaat entistä enemmän mukaan palvelujen suunnitteluun.

Etua koko kuntasektorille

Sairaanhoitopiirin lisäksi Keski-Suomesta ovat hankkeessa mukana Keski-Suomen Liitto ja Jyväskylän kaupunki.

– Keski-Suomen pilotissa kehitämme maakunnallista ennakointiprosessia ja organisaatioiden välistä vuoropuhelua, Lauttamus kertoo.

Osaamisen ennakointi auttaa sopeutumaan nopeasti muuttuvaan työelämään.

– Yhteistyö eri organisaatioiden välillä on entistä tärkeämpää. Myös yhteistyö yli toimialarajojen korostuu, Lauttamus tähdentää.

Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot nousevat entistä tärkeämmiksi, tietojärjestelmät muuttuvat ja talousajattelu vahvistuu.

Osaamisen ennakointi antaa tukea myös muutosjohtamiseen. Lauttamus huomauttaa, että Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä on jatkunut pitkään Osaamisen johtaminen hoitotyössä -projekti.

– Siinä on hankittu uutta tietoa tulevaisuuden johtamisvaatimuksista.

Osaamisen ennakointi -hankkeelta hän odottaa eri toimijoiden välistä vuoropuhelua ja yhteistyötä.

– On tärkeää, että keskustelussa ovat mukana sairaanhoitopiirin ja kuntien lisäksi esimerkiksi koulutusorganisaatiot. Haasteet ovat kaikilla samat.