Työaikajärjestelyt leireillä ja retkillä

1. Etukäteen on määriteltävä,onko kyse

• työnantajan antamaan määräykseen perustuvasta virkamatkasta, josta työajaksi luetaan vain matkan aikana virka-/työtehtäviin kulunut aika
  • Ulkomaille tai muutoin kauas omalta paikkakunnalta suuntautuvat leirit tai retket katsotaan leiri yleensä virkamatkaksi, koska toimintaa ei voida pitää tavanomaisena.
  • Jos vapaa-aikatoimen viranhaltija/työntekijä määrätään ulkopuolisen yhteisön järjestämälle leirille tai retkelle, kyse on virkamatkasta.
• virantoimitusmatkasta, joka on virka/työtehtäviin liittyvänä tavanomaista ja toistuvaa
  • Matka-aika luetaan työajaksi, jos se on samalla virka/työtehtävän suorittamista.
  • Kuntien kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen toimintaan kuuluu järjestää kesäleirejä ym. leirejä ja osallistua kesäsiirtolatoimintaan. Henkilöstön järjestämät leirit ja retket ovat pääosin tavanomaisiin virka/työtehtäviin liittyvää eli niitä pidetään virantoimitusmatkoina.

2. Työaikojen suunnittelu

• Vaikka viranhaltija/työntekijä olisikin leirillä tai retkellä mukana koko ajan, läsnäoloaikaa ei kuitenkaan ole tarkoitus merkitä kokonaan työajaksi.
• Leirien ja retkien työajat suunnitellaan etukäteen työvuoroluetteloon, josta käy ilmi säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisajankohdat sekä päivittäiset lepoajat. Päivittäinen säännöllinen enimmäistyöaika on yleis- ja toimistotyöajassa enintään 9 tuntia.
• Työvuoroluettelossa määritellään, onko viranhaltija/työntekijä säännöllisen työaikansa ylittävällä ajalla sidottu työhön. Myös leiriviikon viikoittainen vapaa tulee suunnitella työvuoroluetteloon.
• Jos leiriviikolla on tarpeen teettää normaaliviikkoa pidempää säännöllistä työaikaa, voidaan käyttää viikkoa pidempää työaikajaksoa, jonka kuluessa työaika tasoittuu henkilön säännölliseen työaikaan. Pisin käytettävissä oleva tasoittumisjakso yleis- ja toimistotyöaikajärjestelmässä on 6 viikkoa.

3. Työvuorojen porrastaminen

• Kun matkalle osallistuu useampia viranhaltijoita/työntekijöitä, voidaan työaikaa sijoittaa lomittain ja porrastaen (kaikkien ei tarvitse olla työvuorossa yhtä aikaa). Leirin tai retken aikana voidaan työtunnit suunnitella toisin kuin tavallisella työviikolla.
• Porrastamisesta ja työaikojen jaksolle tasaamisesta huolimatta saatetaan joutua teettämään lisä- ja ylityötä. Ylityötä saa teettää vain työntekijän kutakin kertaa tai lyhyehköä ajanjaksoa varten erikseen antamalla suostumuksensa. Samoin lisätyötä saa teettää vain työntekijän suostumuksella, jollei lisätyöstä ole sovittu työsopimuksessa.
• Viranhaltija ei kuitenkaan saa kieltäytyä lisä- tai ylityön tekemisestä, mikäli se on työn laadun ia erittäin pakottavien syiden vuoksi välttämätöntä. Leiriolosuhteista johtuen voi olla välttämätöntä, että viranhaltijan säännöllinen työaika joudutaan ylittämään.

4. Yövuorot – työaikaa vai vapaata?

• Leiriolosuhteet ja leiriläisten ikä tai muut syyt voivat edellyttää, että joku ohjaajista on jatkuvasti ryhmän mukana ja esimerkiksi yöpyy samassa paikassa heidän kanssaan.
• Jos viranhaltija/työntekijä määrätään olemaan paikalla ja läsnä samoissa tiloissa leiriläisten kanssa jatkuvasti sidottuna työhönsä, on yövuoro suunniteltava työvuoroluettelossa työajaksi. Yleensä ei ole tarvetta määrätä enempää kuin yksi henkilö yövuoroon.
• Jos taas leiriolosuhteet (esim. leiri sijaitsee lähellä viranhaltijan/työntekijän kotia), tai leiriläisten ikä edellyttävät vähäisempää työhön sidonnaisuutta, voi työnantaja suunnitella yöajan varallaoloajaksi. Jos vaadittavaa työhön sidonnaisuutta ei ole, ei yöaikaa tule merkitä työajaksi.
• Kun ohjaajat ym. käytännössä yöpyvät leirillä tai retkellä eikä ko. aikaa lueta työajaksi, luetaan kuitenkin työajaksi se aktiivityö, jota he äkillisen tarpeen vaatiessa joutuvat tekemään.