Kuntarakenneuudistus käännekohdassa
Hallitusohjelmaan on kirjattu, että henkilöstön muutosturva säilyy nykylainsäädännön tasoisena kuntarakenneuudistuksessa. KT ei sitä pidä tarkoituksenmukaisena.
Useita vuosia kestävä irtisanomissuoja jarruttaa rakenteiden ja palveluiden uudistamista sekä aiheuttaa tarpeettomia kustannuksia. Se ei myöskään kannusta henkilöstöä siirtymään vapaaehtoisesti tai oma-aloitteisesti tehtävästä toiseen.
Kuntarakenneuudistukseen liittyvä mahdollisesti useita vuosia kestävä irtisanomissuoja poikkeaa merkittävästi yleisestä sääntelystä ja muista toimialoista. Jos muutosturva halutaan toteuttaa, on sitä koskevaa lainsäädäntöä muutettava. Muutosturva kannustaisi kuntaliitoksiin paremmin, jos se koskisi vain esimerkiksi vuosina 2015 ja 2016 toteutettavia kuntaliitoksia mutta ei sen jälkeen syntyviä liitoksia. Mahdollisen irtisanomiskiellon on oltava kertaluonteinen eikä sen pidä enää kumuloitua uusien liitosten myötä. Muutosturvan keston pitäisi olla alle viisi vuotta.
Valtaosalla henkilöstöä tehtävän vaativuus ei uudelleenjärjestelyjen myötä muutu. Palkkausjärjestelmien yhteensovittaminen sen sijaan yleensä kasvattaa työvoimakustannuksia merkittävästi. Siksi myös palkkojen ja muiden palvelusuhteen ehtojen harmonisointiin tarvitaan erityismääräyksiä ja poikkeuksia. Koska palkkojen harmonisointi lisää kustannuksia, valtion on pidättäydyttävä kaikista sellaisista uusista säädöksistä, joilla lisättäisiin kuntien tehtäviä ja kasvatettaisiin kunnille koituvia kustannuksia.
On toivottavaa, että työnantajayksiköiden koko kasvaa. Isompien yksiköiden myötä kunnille ja kuntayhtymille luodaan paremmat edellytykset ammattimaisen henkilöstöjohtamisen rakentamiseen. Hyvällä henkilöstöjohtamisella puolestaan voidaan tulevaisuudessa tukea paremmin kuntien palvelutuotannon kehittämistä ja tuloksellista toimintaa. Eläkepoistuman hyödyntäminen ja palvelujen järjestäminen uusilla tavoilla henkilöstöä lisäämättä on kunta- ja palvelurakenneuudistuksen suuri mahdollisuus.
15.5.2012