Uusi keskustelukulttuuri tehosti koulutyötä
Keskustelu ryhmissä tuo kaikki mielipiteet yhteiseen pöytään ja nopeuttaa kehitystyötä, kehuu Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä.
Perusteellisemman keskustelun myötä Oulun kaupungin opetustoimen työskentely on muuttunut aiempaa pitkäjänteisemmäksi ja suunnitelmallisemmaksi.
Sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä kertoo, että hankkeiden valmistelu poikkeaa täysin aiemmasta.
– Uusin kehittämishankkeisiin ei syöksytä päätä pahkaa, vaan niistä keskustellaan perinpohjaisesti ja monipuolisesti. Samalla esille voi tulla muita kehittämisideoita.
Kokousten hiljaiset vapaamatkustajat ovat Oulun kouluissa historiaa. Yhteisöllisten työtapojen myötä kaikki osallistuvat keskusteluun.
– Meillä on henkinen sitoumus, ettei vapaamatkustajia suvaita, vaan kaikki tuovat mielipiteensä esille.
Asioiden valmistelu vauhdittui
Suurten kokousten ja estradilta esitettyjen valmiiden näkemysten sijaan Oulun kouluissa keskustellaan. Keskustelu ei puuroudu, sillä kokoustyöskentely jatkuu osan aikaa pienryhmissä.
Penttilä havainnollistaa muutosta omalla kokemuksellaan. Vastikään 120 ihmistä viidestä eri hallintokunnasta kokoontui puimaan hanketta yhdistää hallintokunnat yhdeksi kulttuuritoimeksi. Jättikokous jaettiin pienemmiksi ryhmiksi, joissa jokainen osallistuja kertoi oman näkemyksensä.
– Kokoukseen saatiin ryhmistä valmiiksi puituja esityksiä, joissa oli perustelut valmiina.
Perusteltuja esityksiä ei tarvitse enää odottaa erikseen nimettävistä työryhmistä. Opetustoimessa oli muitakin syitä toimintatapojen muuttamiseen.
– Asioiden käsittelyssä sekä opettajakunnan työhyvinvoinnissa ja työssä jaksamisessa oli puutteita. Mietimme, kuinka toimintatapoja voitaisiin muuttaa, Penttilä kertoo.
Kokeilu innosti kaikki mukaan
Työtapoja ryhdyttiin muuttamaan Tykes-ohjelman Kohti yhteisöllistä koulua -hankkeessa. Mukaan lähti 21 oppilaitosta. Jokaisesta koulutettiin pari henkilöä valmentajiksi, jotka johdattivat työyhteisöä uusiin toimintatapoihin. Kun rehtorit ja hallinto lasketaan mukaan, valmentajakoulutukseen osallistui 93 ihmistä.
Työtapoja ryhdyttiin muuttamaan Tykes-ohjelman Kohti yhteisöllistä koulua -hankkeessa. Mukaan lähti puolet oppilaitoksista. Jokaisesta koulutettiin pari henkilöä valmentajiksi, jotka johdattivat työyhteisöä uusiin toimintatapoihin.
– Mukana oli sekä suuria että pieniä alakouluja, yläkouluja, yhtenäisiä peruskouluja ja lukioita. Rehtorin sitoutuminen oli ehdoton edellytys hankkeeseen osallistumiselle, Penttilä kertoo.
Kaksivuotisen hankkeen aikana opetusyksiköissä kehitettiin hyviä käytäntöjä, joista jaettiin tietoa muille. Uudet toimintatavat juurtuivat mukana olleisiin kouluihin.
Nyttemmin yhteisölliset toimintatavat ovat yleistyneet kaikkiin kouluihin. Oulussa on 61 opetusyksikköä ja 1 700 opettajaa. Kaikkiaan opetustoimessa työskentelee parituhatta ihmistä.
– Hyvät esimerkit ja toimintatavan mielekkyys ovat auttaneet mallin leviämisessä. Jokaisen koulun omat piirteet voidaan ottaa huomioon, vaikka mekanismi on hyvin samantyylinen, Penttilä kertoo.
– Yhteisöllisestä toimintatavasta on koulukohtaisia sovelluksia. Jotkin kouluista ovat ottaneet menetelmistä vain muutaman osion käyttöönsä, osa kaikki.
Uusia menetelmiä opetustyöhön
Opettajanhuoneissa ja kokouksissa keskustellaan Penttilän mukaan entistä avoimemmin.
– Aiemmin kokouksissa saatettiin käsitellä vain hallinnon asiat. Nyt niissä pyritään puhumaan myös opetukseen liittyvistä pedagogisista linjanvedoista.
Joissakin kouluissa yhteisöllisiä toimintatapoja sovelletaan myös opetukseen. Opettajista osa käyttää oppimaansa luokkatyöskentelyssä.
Lisäksi pari- ja ryhmätyöskentely on omaksuttu opetukseen. Opettajat voivat esimerkiksi yhdistää luokkansa joidenkin oppituntien ajaksi. Tällöin toinen opettaja voi kerrata tai syventää opittua yhden oppilasryhmän kanssa toisen edetessä opetussuunnitelman mukaisesti muiden kanssa.
– Vastuu oppilaista jaetaan. Samalla työparista saa tukea ja voimaa mahdollisissa vaikeissa tilanteissa, Penttilä huomauttaa.
Vaikeatkin asiat helposti käsittelyyn
Vuonna 2009 alkanut ja vuoden 2010 lopussa päättynyt TYKES-hanke maksoi puolisen miljoonaa euroa. Penttilä kehuu hankkeen tuloksia.
– Tämä on ollut älyttömän onnistunut hanke. Tällä on saatu aikaan pysyviä käytäntöjä organisaatiossa.
Myös vaikeita asioita on helpompi käsitellä.
– Nyt meillä on olemassa struktuuri, kuinka kehittämishankkeet voidaan laittaa liikkeelle, Penttilä painottaa.
– On olemassa rakenne, jonka avulla voidaan keskustella kaikista asioista, vaikeistakin. Kun kehittämishankkeista on sovittu yhdessä, ne voidaan laittaa liikkeelle.
13.4.2012