Mitä on hyvä johtaminen?

Viime aikoina on julkistettu useita tutkimuksia siitä, millainen työelämän laatu on kunta-alalla. Esimiestyön on todettu parantuneen useissa työelämän laatua koskevissa tutkimuksissa koko 2000-luvulla mm. kunta-alan työolobarometrissa, Kunta 10 -tutkimuksessa, Innostuksen spiraali -hankkeessa ja Kevan tutkimuksissa.

Kuntaliiton Arttu-ohjelman tutkimuksissa työelämän laadussa ei havaittu suuria muutoksia PARAS-hankkeen aikana, vaan työelämän laadun nähtiin olevan muutoksista huolimatta hyvin vakaa ilmiö. Esimiestyö oli jopa parantunut kunta- ja palvelurakenneuudistuksen aikana ja työpaikkojen polarisoituminen hyvän ja huonon kierteen työpaikkoihin oli taittunut.

Innostuksen spiraali -hankkeessa, kunta-ala nousee kärkeen työn merkityksellisyyden vuoksi ja johtajuus koettiin myönteisenä sekä ystävällisenä.

Johtamisen laatukriteerit

Myös hallitusohjelmassa lähdetään yksinomaan siitä, että hyvällä johtamisella on on vaikutuksia työelämän laatuun. Tästä tavoitteesta tarkasteltuna johtamisen laatukriteereitä koskeva työ on painottunut nimenomaan esimiestyöhon työyhteisön johtajana eikä siis kata kaikkia johtamisen osa-alueita. Näin ollen johtamisen laatua arvioidaan helposti siitä näkökulmasta, kuinka tyytyväisiä henkilöstö on esimiestyöhön.

Johtamisen onnistuneisuutta ja kunnan menestystä kuvaa se, kuinka saadaan aikaan kuntalaisille hyvinvointia. Sitä arvioidaan sillä, kuinka järjestetään hyvät ja vaikuttavat palvelut taloudellisesti ja osaavalla sekä hyvinvoivalla henkilöstöllä.

Myös työprosessien toimivuus ja arjen sujuvuus vaikuttavat paljon työhyvinvointiin. Sen vuoksi johtamista ei voi tarkastella kovin yksiulotteisesti.

Mihin suuntaan julkista johtamista on kehitettävä?

Nykyinen johtamistutkimus lähtee ajatuksesta, että johtajuus on koko organisaation ja työyhteisön kokonaisuuteen liittyvä asia siitäkin huolimatta, että vastuu ja päätösvalta on esimiehillä ja päättäjillä. Johtaminen tästä näkökulmasta kiteytyy esimerkiksi johtoryhmän toimivuuteen ja työyhteisötaitoihin eli itsensä johtamiseen. Siksi johtamisen kokonaisuutta on hyvä katsoa useista näkökulmista (katso kaavio).

Julkisen sektorin johtamisen laatukriteerejä laaditaan Työterveyslaitoksen koolle kutsumassa asiantuntijaryhmässä, joka on työskennellyt helmikuusta 2012 lähtien.

Julkisen johtamisen laatua kehitettäessä on ensiarvoisen tärkeää lähteä liikkeelle kunnista. Kunkin kunnan toimintaympäristö on otettava huomioon.

Tekesin Liideri-ohjelmassa tarkoitetaan uudenlaisella johtamisella sellaisia johtamisen periaatteita, prosesseja ja käytäntöjä, joiden avulla pyritään edistämään ihmisten aloitteellisuutta, luovuutta ja innostuneisuutta siten, että näistä muodostuu lisäarvoa organisaation päämäärille ja henkilöstön sitoutumiselle.

Lisäksi painotetaan uusia työnteon tapoja sekä asiakas- ja henkilöstölähtöisiä innovaatioita, jotka kytkeytyvät tiiviisti myös johtamisen muutokseen. Kunnat voivat hakea rahoitusta Liideriohjelmasta näiden teemojen puitteissa.

STM:n ja Työterveyslaitoksen vetämä Johtamisverkosto kokoaa yhteen eri tahoja kehittämään johtamista. Tietoa sivustossa www.johtamisverkosto.fi.