Oikea palvelu oikeaan aikaan

Vielä jokunen vuosi sitten Porilla oli sairauspoissaoloja enemmän kuin kunnilla keskimäärin. Nyt henkilöstöpäällikkö Helena Metsälä voi tutkiskella tilastoja melko tyytyväisenä.

– Nyt ollaan keskiarvossa. Ikärakenteemme on vanhempi kuin kunnissa keskimäärin. Tulosta voi pitää hyvänä. Lisäksi meillä raskaat alat eli siivous ja ruokahuolto ovat vielä omana toimintana.

Porin kaupunki panostaa työterveyshuoltoon suunnitelmallisesti ja riittävin resurssein. Työterveyspalvelut tuottaa Satakunnan Työterveyspalvelut Liikelaitos, jonka johtaja Tuula-Maria Asiainen on ollut kehittämässä Terve Pori -mallia.

Rahalliset satsaukset työkykyyn oikeuttavat Kelan ylimpään korvausluokkaan.

– Kun palveluja on hyvin tarjolla, asioihin voidaan tarttua varhain. Rakenteet on tehty sellaisiksi, että poissaolot jäisivät mahdollisimman lyhyiksi, Metsälä sanoo.

Malli toimii, sillä organisaatiouudistukset, yhteistoimintasopimusten tuomat uudet tehtävät ja tuore kuntaliitos olisivat voineet nostaa stressiä ja sairastumista. Suurta hyppäystä poissaoloihin ei tullut.

Rajatusti erikoislääkäripalveluita

Ensimmäisten oireiden ilmetessä työntekijä voidaan Porissa ohjata terveyskuntotestiin. Paraikaa seurataan esimerkiksi ammattikorkeakoulun henkilöstön fyysistä ja psyykkistä työkuntoa. Ammattikorkeakoulu muuttuu vuoden alusta osakeyhtiöksi.

– Terveystestit on kytketty osaksi muutosvalmennusta. Voimme valmentaa ihmisiä henkisesti ja fyysisestikin muutokseen ja ennakoida sairastamisia, Metsälä toteaa.

Yleislääketieteellisen työterveyshuollon lisäksi henkilöstö saa tarvittaessa konsultaatiokäynnin erikoislääkärille. Metsälä sanoo, että esimerkiksi ortopedin lausunto tuki- ja liikuntaelinsairauksissa helpottaa oikean toimenpiteen valinnassa.

Työkunnon heikentyessä työntekijälle etsitään uutta työtä. Jos sitä ei ole työntekijän omassa hallintokunnassa, hänet voidaan osoittaa toiseen.

Tavallisempaa on, että osatyökykyiselle on löydetty hallintokunnan sisällä monta pientä tehtävää kahvinkeitosta monistukseen ja juoksevien asioiden hoitoon. Yhdessä niistä muodostuu sovellettu työ, joka voi vähitellen kasvaa kokopäiväiseksi. Samalla muiden työtaakka kevenee.

Työhyvinvointisuunnitelmat hallintokunnittain

Tuoreen työsyke-tutkimuksen tulokset ovat juuri valmistumassa. Tähän asti työssä on viihdytty keskimääräistä paremmin.

Tuloksia hyödynnetään Metsälän mukaan tarkkaan.

– Jokainen hallintokunta tekee omien tulostensa perusteella työhyvinvointisuunnitelmansa. Työpaikkakokouksessa katsotaan, miten heikon tuloksen saaneita kohtia voitaisiin yhdessä parantaa.

Työhyvinvointisuunnitelmiin on joissakin hallintokunnissa kytketty isoja hankkeita.

– Teknisessä palvelukeskuksessa on ollut fyysiseen työkuntoon liittyvä hanke. Palveluliikelaitoksessa on kiinnitetty huomiota esimiestaitoihin. Kun johtaminen on hyvää, työntekijät pystyvät antamaan parhaansa.

Työkyvyttömyyseläkkeet minimiin

Terve Pori -malli vaikuttaa ulkopuolisesta äkkiseltään suurelta laatikkoleikiltä. Metsälänkin mukaan se on ”melkoinen häkkyrä”.

– Jokaiselle tapaukselle on oma järjestelmällinen polkunsa: Mikä ilmiö on, mitä siihen liittyy ja miten siihen voidaan puuttua.

Tiedon kerääntyessä yksittäisten tapausten takaa voi paljastua isompi ilmiö. Metsälä ottaa esimerkiksi mielenterveyden. Jos tapaukset tulevat tietyistä tehtävistä tai tietyistä ammateista, kyse ei olekaan vain yksilön ongelmasta.

– Ongelma voi olla työyhteisössä, sen resursseissa tai työpaineissa. Porissa tavoitteena on saada henkilöstö terveenä varsinaiselle eläkkeelle. Kunnalle kalliiksi tulevat työkyvyttömyyseläkkeet halutaan minimiin.

– Haluamme saada työkyvyttömyyseläkkeille lähtevien iän mahdollisimman ylös. Jos 35-vuotias jää työkyvyttömyyseläkkeelle, se käy kalliiksi, Metsälä huomauttaa.

Työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään Porissa keskimäärin 58-vuotiaana, koko kuntakentällä keskimäärin 54-vuotiaana.

Pieniä merkkejä kannattaa seurata

Terve Pori -mallissa jokaiselle toimijalle löytyy omat tehtävänsä ja vastuunsa.

– Kaikki me eri toimijat toimimme oikea-aikaisesti, oikeita välineitä ja oikeita tapoja käyttäen. Teemme kaiken, jotta ihmisen työkyky säilyisi, työsuojelupäällikkö Ulla Roininen vakuuttaa.

Hän muistuttaa, että ennen varsinaista sairastumista on lukuisia merkkejä, joita voi seurata.

– Asiat eivät ole kunnossa, jos ihminen ei enää suoriudu normaalissa työajassa työtehtävistään, tulee virheitä, työn laatu heikkenee tai tulee kielteistä asiakaspalautetta. Esimiehellä on velvollisuus keskustella työntekijän kanssa. Sen avulla jäsennetään työkykyongelma ja lähdetään hoitamaan sitä.

Jos sairauspoissaolojen määrä nousee yli hälytysrajojen eli yli viiteen kertaan tai 30 päivään vuodessa, työterveyshuolto ja esimies keskustelevat yhdessä työntekijän kanssa, mistä on kyse.

– Kun ihminen menee työterveyshuollon vastaanotolle, tietoihin merkitään, liittykö käynti työhön ja onko mahdollista, että sairaus johtaa viiden vuoden sisällä työkyvyttömyyteen.

Työterveyshuollon, työsuojelun, henkilöstöpalveluiden ja luottamusmiesorganisaation yhteistyö on kiinteää. Kaikki toimintaohjeet on laadittu yhdessä.

Muille kunnille Roininen antaa vinkiksi, että hallinnon kannattaa hyödyntää työsuojeluhenkilöstön asiantuntemusta. Toisekseen työntekijät pitää aktivoida mukaan. Parhaillaan Porissakin on meneillään vaarojen tunnistamisen ja riskien arvioinnin päivitystyö.

– Lähtökohta on, että siihen osallistuu jokainen työntekijä. Työnantaja ei yksin tee työhyvinvointia, vaan se tehdään yhdessä.